lauantai 7. tammikuuta 2012

TÄHYSTÄJÄ


TÄHYSTÄJÄ

Lenseä pikku pakkanen,
ei juurikaan nokkaa kipristä maailmaan tähyiltäissä.
Kaikki on somimoilleen paikoillaan,
täyttymässä oleva kuu pullollaan;
kelmeän värisenä juustona josta sipaistu maistiainen.

Tähdet siroteltuna pitkin taivasta,
ei mitenkään huiskaisemalla;
pikemminkin vakaalla kädellä - harkiten
ja ne mihin on ollut hieman tiiviimpi rykelmä laittaa,
ne on kyllä aseteltu pieteetillä,
ei niistä kenenkään luulisi moitetta löytävän.

Tuuli - se on kokonaan poissa,
missä lie Louhen luona keräämässä voimia.
Tulee sitten rytinällä ja ärjyen kun tulee.
Se on semmonen velikulta.

Lumi anturoiden alla on lupsakkaan kupsakkaa,
ei narise - alkaa tarttelehtimaan saappaan teriin.
Samaa tavaraa ripottelee pilven helmasta,
harvakseltaan mutta tasavarmasti;
natturaa on kertynyt jo parin sentin huntu.

Eipä sitä tätä lempeämpää talvea juurikaan enää,
jos tästään vielä asteen pari lämpenee,
alkaa nuoskata ja kastelee.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi