SiUNATTU HETKi

SiUNATTU HETKi

Tuntureiden takaa kajastaa jo.
Rykelmän massiivinen silhuetti häämöttää selkeänä
kelmeässä hämyssä;
kaje laajenee kurun kohdalla
ja siinä valokeilassa heilastavat mustat.

Menossa korppiparin häämenuetti,
sen laitimmainen piruetti ennen liitoa pahtaalle
juhlalliseen toimitukseen.
Sitä hartaana vahtaan.

Innostuneet äänet nostavat vireyttä,
pitävät seuraamisen mielenkiintoa yllä tällä kävelyllä
ja sallivat viipyilevän äimistelyn vilusta välittämättä.

Töllistely toisten intiimiin onneen sujuu jotakuinkin
kun osaa seisoskella siten,
että ne vähäiset kylmät vaatteet eivät hipaise ihoa.

Oma syy;
mitä sitä lähtee kaarnejahtiin siihen tahtiin,
että jättää mättämättä lämpöset ylleen.
Niiden kyllä tarkenee nyt olla pirtin lämpimässä,
pöydän kulmalla viikattuna.

Toimitus on ohi sen siunatussa hetkessä,
eikä tässä retkessä muuta vahdattavaa ole.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!