perjantai 8. lokakuuta 2010

KiELiPUOLi


KiELiPUOLi

On niin rasittavaa käydä karonkkaa asiasta jolla ei ole kuin kaksi puolta. Molemmat hyviä. Molemmat huonoja.
Ruåtsin kieli. Ruåtsalaisille hyvä. Suåmenruåtsalaisille hyvä. Ja semmåsille suåmalaisille hyvä, jåiden tarvitsee åsata sitä.

Muille vähemmän tärkeä, mutta voisihan sitä harrastuksen vuoksi joskus opiskella jos olisi motivaatiota - sanoisi ehken joku joka on lopettanut joku tovi sitten vaikkapa posliinimaalauskurssin ja kaipaa tympeennyttyään jotain tekemistä ajankuluksi.
Mutta se, että turaanien niskaan asetetaan ies jonkun suåmenruåtsalaisen paremman sakin toimesta, se ei vetele. Ei se vetele. Aidolle suomalais-urgrilaiselle (turaani) patriootille.
Niin se vain on. 

Eikä lopu kina. Arvovaltakinat eivät lopu ikuna. Se  on päättymättömyyden laki: "Minä olen oikeassa - sinä väärässä."
Näin mennään.

Politikkapaskiaiset ovat iskeneet kyntensä tähän etovaan raatoon vaikka paskaan ei pitäisi koskea lain, alkaa haisemaan. Ei muka riitä että täyspäinen iniminen itse tietää tarvinneeko muuta kieltä kuin omansa, äidiltä ja isältään oppimansa.
Se on kaikille muille paitsi näille politikkasille selvä se - jos tarvitsee, opettelee. Ei siinä henkilökohtaista ohjausta tarvita.

Tottakai se ruåtsitus näyttää turaanien silmissä koppavalta kun suåmenruåtsalaisen sakki selvästi vedättää supisuomalaisia politikkaketkuja sivistykseen, tasa-arvoon ja milloin mihinkin kummalliseen oikkuun vedoten.
Ja suåmenruåtsalaisen säätiörahan perässä tämä suomalais-urgrilainen pässinpäälauma juoksee suåmenruåtsalaisten määräämään suåmenruåtsalaiseen tahtiin. Eivät kaikki, mutta riittävän suuri osa. 

Kaikkiahan ei lumedemokratiassakaan tarvita. Rahalla ostettu enemmistö riittää, vaikka se olisi ja toimisi oikeaa enemmistöä vastaan. Sen mielipidettä ja tahtoa.

Näille pässinpäille annetaan suåmenruåtsalaisen sakin toimesta Freudenthal-mitali ja siinä koko lysti.

Lyhyestä virsi kaunis. Pitäkööt tunkkinsa.


~~~~~~~~~~~~

Jyväskyläläinen Jarmo Ryyti kirjoittaa toisaalla bittiavaruudessa oiwallisesti, minusta hyvin argumentoiden. Suurin piirtein tähän tapaan:
"Perustuslaista ei ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.
Perustuslaki määrittelee oikeudet, mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole yksiselitteisesti todettu: 
- suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia 
- suomenkielisen olisi pakko opiskella ruotsia.

Sen sijaan perustuslain tulkitseminen niin, että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

Perustuslakiin nojautuva harha, väärinkäsitys, johtunee etupäässä siitä, että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida, paitsi epärehellisyyttä harrastaen, johtaa tulkintaa, että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. 
Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona."  
(Lausejärjestystä sorkittu hieman).

Tuo on laittamattomasti sanottu Jarmolta. Ja rupusakin kielellä. Ruåtsin kieltä ei kielletä, eikä pidä kieltää kielenä, päin vastoin sille vain osoitetaan sijansa jossa sillä on oma tilansa riekkua mielin  & määrin, mutta lestissä senkin on pysyttävä.
Niin kuin suutarinkin.

Kaikesta edellä olevasta huolimatta otan tämän kielileikkeen päälle tölkillisen mitä mainiointa Dufvenmålas kolsyrad vatten med lingon smaka.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

RKP:n isä Axel Freudenthal: "Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria" Tervetuloa siis Absurdistaniin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi