lauantai 2. lokakuuta 2010

GOLGGOTMÁNNU


GOLGGOTMÁNNU
 
Harmaa kiertää harmaata;
taivaanpiiri puuroutuu vellovaksi massaksi
joka muuttaa muotoaan kuin porisevan hutun pinta.

Enteilee sadetta, sanoisi joku nuivasti.

Tietää talvea, tylyttää toinen,
kuroo palttoonsa liepeet - näprää napit reikiin,
kohentaa umpivillaista Burberryn kaulaliinaa
ja alkaa palelemaan valmiiksi,
roimavartiset pieksut jaloissaan.
Hotkaisee paperitötteröstä tuliset nakit.
Nälkäisen oloinen koiran motlake katsoo anovasti.

Sinappi viiruttaa ulsterin rinnusta.
Ensimmäiset hiutaleet aloittavat tanssinsa,
kieppuvat, liekkuvat piruetteineen,
kurvaavat, hurmaavat.

Raaka henkäys hipaise myyjän kasvojen sivua,
pohjoinen - Jäämereltä ääriltä;
siirtää väristyksen juoksemaan kusiaisina,
pitkin selkäpiitä - yli pakaroiden,
pörhistäin kinttujen karvat linnunlihalle.
Mutta sitähän ei asiakas nää.

Että myyjättäreltä puuttuu kaatiot tyystin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Net ovat nämä kaatiot nyt kovasti Susella mielesnä. Syystä tahi toisesta. Frouva-rukka. Tervöisin Nimim. Otsamon löytänyt. Kaatiot olivat tiiviisti jalaas.

    VastaaPoista
  2. Akalle:
    No ei net killa. Hikisekki astumisen jäliltä. Mutta semmoset somat ja raikhat. Jo vain sitä niitä killa. Niinko froua ruukaa ylläns' piellä.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi