NAiMAHOMMiA JA -ONNiA

NAiMAHOMMiA JA -ONNiA

Naimahommat on nyt IN. Kaikki puhuvat naimisesta. Virallisesta naimisesta - takahuoneissa tapahtuva on yhä vaan edelleen se henkilökohtainen valinta. Naimisesta puhuvat papit ja piispat ynnä kristillisdemokraatit ja muut jumaluskovaiset, eku- ja hekumenistit, sekä tietty homot ja lepsot ja transut ja muut, joista jäljempänä käytän vain ilmaisuja: H-, L-, T- ja M-lajitoveri. Kohteliaisuudesta.

Naiminen on kuuma asia, vaikka partneri olisi ties missä ja mistä puusta veistetty.

Naiminenhan on kivaa, lempoako tuota kieltämään. Lähes kaikki sitä tahtovat tehdä. Vaatimattomimmat tyytyvät vain omaansa, jotkut kaikkien omaan tai somaan, jotkut karkuuttavat mielikuvituksensa, jopa holttinsa ja suosivat vaikka mitä. On myös jollakin tutkimuksella todisteltu, että ei se naimattomuuskaan pehmennä eikä syövytä aivoja niin pahasti kuin kuppa.

~~~~~~~~~~~~

Aina siitä saakka kun avioliitosta tuli tapakehityksensä myötä eräs harvoista rahvaan elämän kohokohdista on sen tunnekuohuiseen sisältöön vaikuttaneet kaikenkarvaiset romanttiset hupsut kirjoillaan, runoillaan, lauluillaan ja tarinoillaan  ja avioliiton se varsinainen karumpi ja raadollisempi matemaattinen osa on jäänyt yhä enemmän takavasemmalle. 

Sen aikaa koittaa nykyisin vasta erotilanteessa - kiiman ja huuman haihduttua. 

 

Romantiikan oiwalsivat ja omivat mitä pikimmiten, sen levitessä rupusakin keskuuteen ilmiönä, tuota pikaa  kaupustelijat, joista sittemmin kehittyi markkinavoimana tunnettu inimisten riivaaja ja päänsekoittaja № 1. 

 

Tämä Paholaisen keksintö taas niputti yhteen avioliiton, kiiman ja häät ja teki niístä ilmiön josta jokaisen pitää vähintään kerran elämässään saada nauttia ja varakkaimmat ties kuinka monta kertaa vielä uusiksi.

 
Avioliitto (avoin eli julkinen liitto) on ja oli varhemmin (kauppa)sopimus jolla jopa kansoja ja rikkauksia yhdistettiin. Pienemmässä mittakaavassa sukuja ja sukujen omaisuuksia, perimisjärjestyksiä ja sopimuksia. Puhekielessä ainakin oli jopa termi; naimakauppa.
 

Siis kaiken kaikkiaan avioliittosopimus oli jo muinaisina aikoina taloudenhoitojärjestelmä josta aika usein romantiikka oli hyvinkin loitolla.
Aivan tyystin jostain muusta syystä järjestettiin kuninkaallisia häitä (teattereita). Kansalle kun oli oltava sirkushuveja, jotta leijonille riittäisi ruokaa.

Nyt on sitten kesänhelteiden ansiosta vouhkaannuttu höpöttämään ja jahkailemaan sukupuolineutraalista avioliitosta. On puolueita kuten KOKOMUSTA ja VIRHEET jotka sallisivat kuulopuheiden ja kirjoitusten mukaan naimakaupan vaikka lampaan kanssa jos sillä vaan onnistutaan pysymään politiikan keulilla.

Sitten on epämääräinen liuta puljuja jotka sotkevat siihen uskonnollisen vakaumuksen, Suomen valtion uskonnon, isänmaan ja kodin, H-ja L-kammon, peräti jumalansakin - inimisten asioihin.
Vaikka jumala nyt viimeksi on rähissyt kelleen tästä touhusta.
 

On olemassa wanha sanonta:
Kun ihminen puhuu Jumalalle, sitä kutsutaan rukoukseksi. Kun Jumala puhuu ihmiselle, sitä kutsutaan skitsofreniaksi.

~~~~~~~~~~~~

On tavallisesta kansasta ilmiselvää, että nyt puhutaan puurosta kuin pitäisi puhua vellistä. Selvintä olisi jos kaikkien pariutuvien ja siis sopimuksia solmivien tulisi vahvistaa liittonsa todistajien läsnä ollessa valtion virallisella taholla yhteiskunnan edut saadakseen.

Tuo tapahtuman jälkeen voisivat asianomaiset järjestää vihkimisen riitin, "häät", kukin omalla, itse valitsemallaan viitekehyksellä, omassa viiteryhmässään.
Sillä ei olisi niinkään väliä vihkiytyykö H-lajitoverin, L-lajitoverin tai minkä muun otuksen kera. Vihkiytyväthän vapaamuuraritkin lastan ja harpin kera. 

 

Itseäni harmittaa moinen keskustelu vain kulttuurillisesta ja kielellisestä näkökulmasta, onhan avioliitto tarkoittanut selvääkin selvemmin suomen kielessä jo viisisataa (500) vuotta miehen ja naisen välistä avointa ja julkista liittoa. 

Ensimmäinen avioliitto kirjallisessa muodossaan löytyy Maskun Hemmingin virsikirjasta v. 1605. 

 

Niinpä jos nämä yltiöpäiset sananikkarit ja -sepät kerran pystyvät kutomaan sellaisenkin sanahirviön kuin sukupuolineutraali avioliitto, niin mikseivät he uhraa energiaansa keksimällä kokonaan uuden, yhtä mainion sanan joka kuvastaa kaikkea inimisten liittoutumista jonkun kera, oli se sitten otus tahi paholainen, jumala taikka patsas. Vai onko minun kutsuttava apuun veljeni Fenrir?

 

~~~~~~~~~~~~

 

Kuriositeettina voin tässä mainita että omat häämme me rakkaani kera vietimme korkealla tunturin jyleässä kurussa, tismalleen kesäpäivänseisauksen hetkellä.
Vaimon puolelta tapahtumaa todisti hänen oma tuttu jumalansa, minun puolelta wanha tuttuni Ukko ylijumala. Sulhaspoikana husky ja morsiusneitona wanhapiika parsson russel.
Vieraiksi saimma väkitukun kiirunoita sekä sinirinnan. Myös aurinko vilahti loppupeleissä. Akti oli mieltä ja sielua kuohuttava.
 

Seuraavana päivänä ajoimme Kittilän maistraattiin jossa sovittiin notaarin kera leivättömänpöydän edessä myötä- ja vastamäkiasiat tyystin kerralla selväksi.

Hääkohvet joimma kermaleivoksen kera baarissa. Hää(koti)matkalle ostimma K-marketista grillikylkeä ja tuoremehua ja kun sopiva kukkaniittu ja sen halki polveileva joki kohtasivat levikkeellä, pysähdyimme siihen hääaterialle vilpittömän luonnon keskelle.
 

Kaikenlainen stressi ja hässäköinti pysytteli kovin kaukana meistä.
Elämää on siis olemassa myös kaavoihin kangistumatta.

~~~~~~~~~~~~

Muistan kuinka jo ukkini, Raatteentien mies, siirtynyt hiekan syöntiin jo aikaa sitten, oli sen ajan radikaali. 60-luvulla kun vunukkana kirmasimma heinäpellolla tiesimme (kuulimme) että ukki oli naimisissa heinäseipään kanssa. Ei sitä kukaan pahastellut, mummikaan, vaikka se kailotti moista onneaan pitkin syänmaan pitkiä sarkoja. 

Lapsia sillä tosin ei ollut tiettävästi seipään kera, ei yhteisiä eikä adoptoituja. Ja mitenpä olisi ollutkaan kun muistan, seipään rei'issä oli 10" naulat tappein virkaa tekemässä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Lähetä pakina nyt 14 naimattomalle ystävällesi kätevästi TÄSTÄ!
........

Elämän tarkoitus on oivaltaa itseä ja rakkainta kunnioittava henkilökohtainen moraali ja elää siten.