perjantai 27. elokuuta 2010

KiLOMETREiTTÄiN PUiKULAA

 
KiLOMETREiTTÄiN PUiKULAA

Naapuri toljotti uteliaana kurkkien aidan takaa.  Yritti pysytellä piilossa - vältellä näkymistä. Itse olin jänteränä pottupellolla kaivamassa Lapin puikulaa. Sato vaikutti lupaavalta. Ei jälkeäkään rutosta, vaikka Lannanmaassa kaiken maailman, sika-, lintu- ja pernarutot olivat hankaloittaneet pottuviljelijäin elämää.
 
Meillä siis ei. Päinvastoin - näyttää siltä että joudumma hinnoittelemaan puikulat pituuden eikä painon mukaan - niin on nyt näkymät ja kovin lupaavalta sato vaikuttaa. Pitkää tulee kuin nälkävuosi.
 
Nähtävästi täytyy kai jatkaa kellarissa laarin peräseinää, että mahtuvat potut pinoon. Se on nyt myös jo selvää että pussit menee uusiksi, itseasiassa joudumme uusimaan koko pussikannan. Saakohan siihen maatalouden vahingonkorvaustustukea jos on liian pitkä potut?

Toinen, vaihtoehtoinen tapa lienee latoa ne ristikolleen, kuten pöllit muinoin ja halkopinon päät.

 
Nooh, ehken tämä mainio naapurimme olisikin vielä meidän jättiläissadon kestänyt omassa kinkerpiirissään pysyen, jos ja kun.  
 
Mutta kun minä kävin puikuloiden päät esiin saatuani raahamaan vajasta pottumaalle Esabin tasasuuntajaa, niin silloin se tuli jo ulos saakka. 
 
Katseli äänetönnä puuhastelua. Kädet pakoputken päällä siistin asiallisesti, minkä nyt väliin toisella sormella nokkaansa tönkäsi. Jotain tehdäkseen. Ettei olisi niin joutilaan näköinen.

Aloin antamaan puikuloillemme sähköshokkeja. Piuhat vaan kiinni päähän sekä toiseen. Wirtaa semmoiset 10 amppeeria per minuutin annos kullekkin pötkylälle. Uutta tietoa. 
 
Sillä konstin saamma lisättyä antioksidantteja semmosen rapiat 50%. Se on kuulemmaa sitä terveellisempää mitä antioksidanttisempaa on pottu. Sitä paitsi se lisää potun hintaa.
 
Joten jos on omavaraistaloudessa kalliimpia pottuja, niin sitä enemmän se on kaupustelijoilta ja maataloustuista pois.
Kyllä siis kannattaa sähköistää pottupelto jos vain on valmiiksi itsekellään kyntömaa sähkön äärellä.  

Ensi vuonna ajattelimma vaimon kera kokeilla samaa hommaa myös
kesämökin pottumaalla sikäli mikäli saamma jostakin hankittua edullisen agregaatin.
Sillä tujautamma ötyä myös mökkipottuihin.

Tulinpa tässä miettineeksi vielä pitempääkin kehitysprosessia. Joskohan suuremmalla ja pitemmällä virralla saisi ne potun riähkät ihan kypsiksi asti. 
Eipähän tarvitsisi enää keskittyä nykyinimisten potunkeiton opetteluun. Senkin ajan voisi käyttää vaikka harjoittelemalla olemaan taiđiš.

HEI PRKL! Päätänkin lähetykseni tähän. 
 
Naapuri on tulossa poliisipartion ja valkotakkisten kera meidän tontille. Harppoo juuri riihiaidan yli.
Toisella valkotakkisista on joku valkea paita jossa on paljon hihnoja. Toisella pahkeisella taitaa olla ruisku. Ei sunkaan ne tule meidän pottuja myrkyttämään.
Saakeli, miehän panen semmosta vastaan.




Oh-show-tah hoi-ne-ne

Taivaanrannan maalaaminen vapauttaa inhimillisen elämän ikeestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi