KÄNNYNÄPSY
Kaunis päivä,
ei valittamista;
lampsia reikäisellä mannulla kiireettömästi;
siihen on aikansa pyritty - sitten tultu,
hopusta enää läpinäkyviä haikuja.
Kivet vetäytyvät par'aikaa talviunilleen loukkohinsa,
pienimmänkin ympärille on muodostumassa onsilo;
kirsi kutistaa santaa niiden ympärillä,
saa anturoissa oudon
ja hassuhkon onton päällä tunteen.
Monissa kohtaa tienpohjaa näkimiin osuu
epäsäännöllisistä kiviasetelmista muodostuneita,
hyvinkin säännöllisiä pittoreskejä kuvioita;
sikälikin mielenkiintoisia,
että muun marraksen seuraaminen jää vähälle.
Niistä tekisi mieli napsia otoksia,
vaan mistäpä siihen puomijalustan tempaset,
sillä niistä kyllä näyttäviä saisi
valon kanssa pelaamalla.
Toisella kertaa sitten;
wanha humeetti - hitaat kierrokset -,
ei liikaa ahnehtimista;
nyt vain kännynäpsy - jääköön siihen.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi