HUiHAiLUJA
Uloskäynti valjastaa näkimet upeaan,
paljastaa kuinka soileja vilistää pitkin kirjokantta;
näkyvät syntyvän jossain taivaanpiirin takana,
sinkoutuen sitten avaruuden yli loputtomaan.
Pituudet kaartuvat näkymättömän taa.
Yön sinisenmusta seis,
ei hiiskahdustakaan tuulelta,
reposetkin leiskuavat mykkinä;
sen verta ankaraa loimua on,
että nokisen pannun kyljen saisi kuumottamaan,
jos kehtaisi vehdata.
Poro kuuluu rykivän jossain kurussa;
kulkutautiaika - yskä,
tai virkayskä kun vaadinkatras vaatii astumista.
Tähtitaivas jatkaa kaikin puolin vakaata
ja hulppeaa oleiluaan ihmiskunnan yllä kylläisenä;
nämät sontiaiset ja huoranpenikat - siinä alla -,
eivät elämäänsä parempaan kykene.
Ahneuden mielitautia ei voi parantaa,
se leviää pandeamiana,
käyttää kerskuntaa sekä rehvastelua hyväkseen.
Tartunta johtaa viidenteen ulottuvuuteen.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi