YHTEiSTYÖ
Tahtomattaankin sitä joutuu kehumaan,
ei ole oikein puolueetonta tapaa -
ei ainakaan helpolla keksittävissä -,
näissä sanallisissa maalauksissa;
se virallinen ammattitaito kun puuttuu tyyten,
niin on vain värittämistä kansakoulupohjalla.
No siitä viis,
olennaista lienee miten olinseutunsa näkee ja kokee;
sen kummemmin suuruudenhulluuksia elätellen.
Joka tapauksessa ainutkertainen on ainutkertainen
vaikka voissa paistaisi.
Uniikki.
Sitä voi sanoa,
tai noin voi kuvata niitä sieluun syvälle piirtyviä,
suorastaan raapivia ilmiöitä,
joita saa aikaan kaamoksen alun luoteen, sannikon
ja matalalta kiiluvan punertuvan kajon yhteistyö.
Koko tapahtuma,
se ainoalaatuinen hetki on senkertainen,
toista samanlaista ei tule koskaan.
Vuoksi muotoilee rantaa jok'ikinen kerta uudelleen,
luode esittelee sen - variaatioita on loputtomiin;
miljardi hiekan jyvää asettuu miten tahansa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi