SiLMÄPELiÄ
Monipolvista notkahtelua pilvipeitteen taholta;
lempoako tuo pannahinen kummittelee,
ujosteleeko mukamas paljastaa kuuman,
kullahohtoisen häpynsä,
sen jota koko arktinen luomakunta vartoaa
kuin hullu kuuta.
Ei tuosta ota selvää,
on tässä tähellisempääkin tekemistä;
notkua nyt jängän reunassa pöllikasalla kirveen kera,
vielä ilman ensimmäistäkään armon iskua
kelopölkkyjen odottaviin otsiin.
Hät'hätää kyhätty torkkotuli kehitysvaiheessa,
pienellä sytytyksellä;
pohtii vasta omissa oloissaan syttyäkö vaiko ei
kun sytyttäjä vaikuttaa olevan muissa maailmoissa.
Paatunut synninmusta asettuu vaivihkaa oksalle,
ihan sitä tehen eloaan lopettelevan kuoston yläosaan.
Pitää tiivistä silmäpeliä niestarepun kanssa.
Tuo alussa mainittu jatkaa jaakaamistaan,
arvailla saa alkaako purkamaan lunta vai pouistaako;
ote kirvesvarresta kohenee,
heilahtaa kourien kyydissä hirmuisen kaaren,
ensimmänen otsa parahtaa haljetessaan kahdeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi