KOHTAUS
Jossain haukkuu halli tyynen läpi,
mausteena vain metsän huokaus vaisu,
on hyytymästä lakannut jo tiaisella talli.
On uusi malli,
pakkasiltaan läheskään ei yhtä raisu;
tyhjä enää nyhjätä ja jurottaa.
Nyt kaikki valoon kurottaa.
Liittyy kuoroon uusi - outo ääni,
kai joku ummenkulkijallaan hankee paahtaa;
vuoroin loittonee,
mut' sitten ulinaksi yltyy taas
ja kyltyy herkät kuulimet kun kaiku niihen lankee.
Sulkee kuulevaisen silmät ääni ankee.
Mieli muistoihinsa aikain takaa palaa;
unta lienee näky kulkijoista rivakoista sivakoilla
piirtämässä pitkin lunta kilpaa,
ennättääkseen yöksi kotiin,
ehken ennen kallistuvaa iltaa.
Kajo vielä kuorruttavi pukkisiltaa,
kamuaa jo joukko sitä,
laihtuu hiljallensa itä, hämäriinsä haihtuu,
rusko lännenpuoleen vaihtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi