AUKKOJEN METSÄSTÄJÄ
Päällisin puolin epämääräistä hortoilua
jossain unen- ja valveen rajatilassa;
ehkä - sivullisista.
Tulta ruokkien,
yltäkylläisenä - hyppyset rasvasta kiiltäen,
vain suuria kokonaisuuksia raukeana tarkastellen.
Aukkojen metsästäjä.
Henkeen sekaantuminen on pyhä toimitus;
rumpu soi - savu tanssii unettavaa bossanovaa,
Obladii obladaa.
Se kauhea, kuulimia riipivä ääni,
joka viittasi lähistöllä riehuvaan paloittelumurhaajaan;
hulevettä - hulevettä kaikki tyynni.
Asiaan tarkemmin paneutuen paljastui,
että vitelikössä mourusi kiimainen ilves pärskyllään;
päästäkseen toteuttamaan riettautta.
Ei sille mahda nyt jumalatkaan mitään.
Rumpu sirottelee unihiekkaa,
silmäluomet tiinehtyvät;
herääviä paineita pistäytyä toviksi laatuajan temppeliin,
vaan missä ulku?
Ja riuku susien varalle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi