TÄHDENLENTO
On niin hiljaista,
että revontulten jäljet hohkavat vielä kinoksista;
muutamia riekaleita lojuu siellä täällä,
ankara ryöppy on paahtanut kalottia hipoen ohi.
Enää typösen tyven taivas hehkuu upeana tähtisumussa,
linnunrata on juhlavalaistuksessa.
Sielu ei tee tenää.
Ääriltä erottuu rannaton, syvänsininen avaruus;
sen hailea kaiku kutsuu matkalle sfääreihin,
käsittämättömiin kosmisiin ympyröihin,
ulottuvuuksiin,
joissa eksyminen varmistetaan huikeilla nuoteilla.
Eikä paluusta samanlaisena anneta takuuta.
No kunhan jonakin,
että muistaisi edes käyneensä siellä
kun seisoo pöllästyneenä neljän tuulen tiellä.
Puoliksi sulaneet porkat pivoissaan,
kintut ja sivakat ristissä
ja hämmästellen yhä sitä mitä tulikaan toivottua
hetki sitten tähdenlennolta.
Vai onko siitä perhana jo vuosia;
ei ole tullut konttakirjaa pidettyä viime aikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi