lauantai 4. tammikuuta 2014

LÄHTÖPÄiVÄ


LÄHTÖPÄiVÄ

Kirvelee,
sen se tekee;
haikeuden vaikeus,
siitä huolimatta,
että ennalta jo määrätty lähtöpäivä,
mutta kun sielu on niin otettu.

Riipaisee.
Niin syvältä raapaiseva yksinkertainen karuus,
että sen kauneus suorastaan murtaa,
rikkoo entisen opitun monimutkaisen totuuden.

Yksinkertaisten elementtien salaperäisen
monimutkainen yhteensopivuus toistensa lomaan;
sen äkkääminen on,
kuin tulisi omaan uuteen wanhana tuttuna.

On outo, kumiseva onsilo tunne
ikään kuin olisi jo edellisessä elämässä
tämän saman elänyt.

Ei auta,
pakkaamista, järjestelyä, huolehtimista ja silmäilyä.
Hyvästelemistä.

Aika käy - ovi sulkeutuu,
lukko loksahtaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

1 kommentti:

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi