PERHANA
Pakkanen on haistettavissa,
tyven, aivan liikkumaton tovi,
havainnon hoksaamisen aika - iktsuarpok,
vaikka lempeää on pitänyt hyvin vuodenvaihteen yli.
Joillakin seuduin jopa tuskahduttavasti;
apeutta mieleen tuoden,
luoden kapeutta ajatuksen kulkuun,
syytöslistaa kasaten,
perhana - ja aivan turhaan suuntaan.
On nääs sen verran epävarmaa,
että astuuko unihiekkaisin näkimin
lavitsalta noustessaan varman- vaiko kissan päälle;
sillä on merkityksensä.
Ensimmäiset askeleet ratkaisevat
miten humeetti käynnnistyy,
senkin - minkä puolen älli valitsee.
Ei muka muisteta tällaista koskaan olleen
ja muistamattomuudesta huolimatta
on soudettu keskellä talvea joulukirkkoon.
Seisoo paperilla.
Eikä se papin piru silloin
saarnannut ilmastoinninmuutoshallusinaatiosta;
synnistä puhui - tuntui kovin olevan sitä vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi