maanantai 17. toukokuuta 2010

SAVU


SAVU

Kesän tulon odotus alkoi laskeutua juuri tänään suvantovaiheeseen. Aurinko nousi aamulla ja jäi sille tielleen kenottamaan. Seuraavan kerran laskee tuo mokoma vasta 26. heinäkuuta kun on ensin tietenkin edellisenä iltana kipassut laskemassa jonkun hetken. Ellei sitten se hyvin, hyvin paha islantilainen tulivuoren motlake tule ja puhalla tuhkaa jo varhemmin.

Suvantovaihe on mukava sanapari, yleensä sillä käsitetään tai kuvataan tyyntä vaihetta eli tolaa, milloin missäkin, vaikkapa elämän tilanteessa. Jopa poliittiset rosvokoplat käyttävät joskus ilmaisua "suvantovaihe", lehmänkauppoja hieroessaan.
Alunpitäin suvanto mielletään virran tai vuon laajentumaan jossa virtaus laantuu.
 
Lapin suvantoa merkitsevä sana on savu, joten Savukoski on itse asiassa Suvantokoski - Koskisuvanto. 
Piru silmäkulmassa Savukurkkio tahi Savumursu.

Lienee savu jotain peruja syvännöstä, syvästä. Suvannon yläpäässähän on yleensä virran kalvama syvänne.

Eipä ole kaukana Sodankyläkään savusta, suvannosta - ei. Monia on varmaan askarruttanut että mistä lemmosta se sota siihen nimeen on oikein pakkunut (lennähtänyt) kun Sodankylähän on ollut olemassa jo ties kuinka kauan (perustettu 1893) ennen Lumi- ja Jatkosotaa.
 
Sota tulee kylään sovasta, metsäsaamelaisten sova-, kahluupaikka-sanasta. Siitä se on vaan suomenkielessä vääntäytynyt sodaksi kenties jonkun suomenkielen taivutusopissaan harhautuneen kirkonmiehen toimesta niin kuin niin moni sukunimikin on kirjoitettu kirkonkirjoihin siten kuin on kirkkoherra sen suvainnut kuulemaan. Taikka katekeetta.
"Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."

~~~~~~~~~~~~

Aivan kaikki eivät kuitenkaan elä suvantovaihetta. Ehkä se on vain iniminen joka kaamoksen jälkeen janoaa valoa ja valkeutta niin hopulla, että äityy kiihkossaan ylikierroksille ja sitten kun tilanne valkenee koko keväisen luonnon elämänjanoisessa laajuudessaan, onkin inimisellä edessään jo yhen äkin täyttymys ja onni. Suvantovaihe. Seestyminen. Vaikka muu willi luonto painaa täysillä, keskeytymätöntä kolmea vuoroa. 
 
Kolmea vuoroa, sillä Lapin kesä on silti niin lyhyt jotta just' ja just' hät'hätää sen ehtii elämään. Sen oiwalsi jo muinoin Armas Einar Leopold Lönnbohm joka väänteli ja sommitteli sanoja niin somiin jonoihin, että niistä pitävät lähes kaikki. Syntyvät ukkoina jo sylilapset.

Tuskinpa muuttolinnuilla on kovinkaan aikaa suvantovaiheeseen tällä erää kun ne ovat juuri tänne pohjolan perille lekutelleet tahi liihotelleet?
Vain mitä tuosta kinaamaan, saattaa joku ajattelija nähdäkin pienen tovin lepoa ja taukoa (suvantoa) siipiniekoillakin ennen pärskyyn nousua. Saattaa se vain niinkin olla.
 
Tuntuu kuitenkin siltä että vastako se suvantovaihe alkaa aikuisilla lentävillä sitten kun poikaset on tankattu ja huollettu lentomatkalle ja on edessä itsellä verryttely-, tankkaus- ja huiliskeluvaihe ennen suurta urakkaa.

Etenkään kasvikunnalla sitä ei luulisi mitään suvantovaihetta olevan. Että kun joka päivän vain on lykättävä uutta kasvua. Joka ikinen hetki yösyöntä myöten on sulan aika ehätettävä pituutta ja paksuutta jatkamaan. Juuriston on hamuttava kivennäisiä ja typpiatomeja kaikin töin.
Ja lehtien rustattava vedestä ja valosta luomuenergiaa sellaisella haipakalla ja hopulla että kyllä siinä iniminenkin muuttuisi vihreäksi, ei puolueeltaan vaan ihan vaan silkasta kateudesta.

Kasvikunnan suvanto alkaa vasta syksyllä, kun kaikki valmistelu talvea varten on tehty. Tarveaineet on joko säilötty juuristoon tahi mukulaan josta sitten taas kevällä uusi pinnistys ellei iniminen ole tönkänyt niitä ja heivannut pimeään kellariinsa.
 
Toisilla muunnelmilla ja versioilla taas marjoihin, hedelmiin ja pähkylöihin ympättyinä siemeninä. Ja uhkansa niilläkin.

~~~~~~~~~~~~

Vain mitenkä se inimisellä? Eipä se ole tainnut iniminen oikein osata sitä suvantovaihetta pitää vaikka on ammattiliitot ja -kunnat sopimuksilla sopineet kesäajan suvannosta työnteon loppumattomassa virrassa.
 
Muinoin ei ollut edes mahdollisuutta kesälomaan, nykyään vapaa-aikana pitää olla aktiivinen kuluttaja, muuten ei yhteiskunta pyöri. Kaupustelijat kuolevat nälkään. Hallitukset velkaantuvat ja kansanedustajat joutuvat keskeyttämään omat suvantonsa kokoontuakseen mäelle kinaamaan ja äänestämään velkavekkulin suuruudesta.

Oikeastaan inimisen suvanto on itsensä käsissä. Arvioimalla, syvällä monitaajuisella harkinnalla voi järjestää elämänsä suvantovaiheeseen jos vain itse haluaa. Kyllä se on siitä kiinni pelkästään - ensin oppimisesta, sitten osaamisesta ja soveltamisesta.
On itse asettava osviittansa ja etappinsa.

On lakattava rynnimästä kylki myyryä, tie sonnalla sivuryöppyä - puolijuoksua.
Kiikkumasta veitsenterällä, se syö miestä. Ja naista. Ilman aikojaan.

Puheet vain wanhuuden tuomasta suvantovaiheesta ovat kovin ennenaikaisia ja
hyvin runsaasti liioiteltuja. Obladii obladaa.

Jos sinulla on jotain josta et voi luopua, et oikeasti elä - vahdit vain aarettasi ja voit huoletta unohtaa oman suvantosi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

........
Vedi serēnus e poi muori!

11 kommenttia:

  1. Ei käy kieltäminen. Tiedostan asian kyllä mutta...

    VastaaPoista
  2. Hyvä harmaahukka!

    Juttelin muutama kymmenen vuotta sitten kostamuslaisen kirjailijan Jaakko Rugojevin kanssa juuri näistä koskista. Tai puroista tai niiden nimistä.

    Rugojev ryntäsi hakemaan muistikirjaansa kun kuuli nimeni, siis sukunimeni. Sen loppuosa on luoma. Ensiksi se kysyi että mistä olen sukuisin, kerroin että Etelä-Pohjanmaalta. Sitten se kysyi että mitä se tarkoittaa, sanoin että se on kolmas infinitiivi (tai joku), huitaisi kädellään, mutta sanoin että se tarkoittaa koskipaikkaa purossa, joka laskee isompaan jokeen.

    Rugojev innostui, koska karjalan kielessä taas luoma tarkoittaa suvantoa, eli mainitsemaasi savua. Kumpikin, sekä puro että suvanto tavallaan siis luovat joen. Luoma kiihdyttää veden vauhtia ja kivet hapettavat sen, suvanto taas on laiska paikka, jossa roskat vajoavat pohjaan eivätkä päästä moskaa jokeen asti.

    VastaaPoista
  3. Luonnonlapselle:
    Mutta... et saa niskasta otetta?!

    Ripsalle:
    Olen hyvä, kiitän!
    Kansa ja elämä on antanut asioille ja tapahtumille kirjavan määrän nimityksiä, nimiä.
    Luomakin merkitsee montaa asiaa tai seikkaa: puron tai luonnon ojan kavennusta, kuristumista
    jyrkkäseinäiseksi, toisaalla loivaa joenniittua, -törmää (heinäluoma), jossakin nuottapaikkaa, jopa luoda-verbin imperfektiä.

    Saattaa olla että jossakin Karjalan nurkilla tarkoittaa, mutta aika monessa paikassa suvanto, suvando, suando on se sana.
    No sanojahan maailmaan mahtuu jo vain se passaa että luoma on suvanto ja päinvastoinkin.
    Kiitos hyvästä vihjeestä.

    VastaaPoista
  4. Waimoni sukunimessä on -luoma!(meillä ei ole sama sukunimi, vaikka pojat ovatkin Lehtimäkiä) Varmaan samaa etelä-Pohjanmaalaista sukujuurta hänkin. Itse Lehtimäki-sukunimeni on vanhaa perua, vaikka etelässä olen syntynytkin!

    VastaaPoista
  5. Harri Lehtimäelle:
    Aivan.
    Pohjanmaalla on Luomia ja -luomia vaikka millä alulla, vähä-, iso-, pieni-, suuri-, kangas-, heinä- jne.
    Lehtimäki on myös pitäjä.

    Sukunimihistoria on aika mielenkiintoinen jos siihen jaksaisi paneutua, suomalaistamisvimmassa syntyivät Virtaset, Lahtiset jne.

    VastaaPoista
  6. Kas vain... olenkin miettinyt, mistä pohjoissuomalaiseen sukunimistöön on änkeytynyt Mursu, kun se ei kuitenkaan ihan suomalainen otus ole. Kurppa -nimen ymmärtää kyllä, sehän on jonkun kauhean eukon mukaan tullut :) Ruikka on sitten taas mysteeri...

    Ja sovasahan ne miehet oli, ei se ole ihime, jos ainua lukutaitonen - ulukopaikkakuntalainen - on erhettyny sen vääntämään kirjakielelle. Sitä en ymmärrä, ku niitä omasta päästä keksittyjä nimienselityksiä tehdään vielä tänäkin päivänä, ottamatta selvää esim. muinoin paikalla asuneiden kansojen käyttämästä kielestä... yritetään vaan vääntää suomenkielestä johdannaisia. Mruh!

    VastaaPoista
  7. Kiva että olet hyvä! Missäs sinä olet hyvä?

    Todella mielenkiintoista, en ole edes ajatellut että viaton puro on noinkin perusteellisen merkityksellinen sana. Ja tajuan joo sen Heinäluomankin (vaikka en yhtään mitä senniminen poliitikko sanoo!).

    Jaakko Rugojev on jo nyt kuollut ja olen miettinyt kovasti että saiko hän sen suomen/karjalankielen etymologisen sanakirjan valmiiksi ja kustantajankin sille. En kyllä muista ikinä lukeneeni siitä.

    Luulen että moni olisi kiinnostunut sellaisestakin sanakirjasta. Sanakirjoja on kiva selailla.

    VastaaPoista
  8. Harmaasusi! Tykkään tästä blogista, täällähän voi katsella jos vaikka mitä.

    Minulla ei ole oikein ollut vielä aikaa eikä tarmoa paneutua näin syvällisesti bloginpitämisen mysteereihin. Itse asiassa luulen että jokin koodi puraisisi jos yrittäisin jotain enempää kuin ihan vain kuvia ja tekstiä...

    VastaaPoista
  9. Sannalle:
    * Mursu on saamelaista alkuperää ja tarkoittaa muodossa morša, isoa hyljettä josta saa luuta, lainattu, suomeen, ranskaan, englantiin, venäjään jne.
    * Myös sana norsu juontuu tuosta morša sanasta mursunluun kautta. Jännää - eikö vaan?
    * Kurppa on onomatopoeettinen linnun ääntä jäljittelevä sana. Tarkoittaa siis tiettyä linturyhmää (kahlaajia).
    * Ruikka = röyttä = nykysuomeksi riutta.
    Suomessa on yllättävän paljon saamelaisperäisiä paikannimiä.

    Ripsalle:
    * En tiedä missä, mutta pakkohan se on myöntää kun niin sanotaan.
    * Puro on puro, mutta sillä on synonyymi, noro, noronen ja sen juoksun laatua kuvaavia sanoja, joista osa on onomatopoeettisia kuten solina, kohina, ym. Molemmat kuvaat veden tekemää/aiheuttamaa jälkeä tai ääntä.
    Karjalankielessä noro tarkoittaa myös notkelmaa.
    * En löytänyt pikavilauksella netistä. Luulen että KKS:lla (Karjalan Kielen Seuralla) saattaisi olla asiasta tietoa.

    Ripsalle:
    * Vai niin, no ainakin tänne tulee joka päivä uutta luettavaa. Tai katsottavaa.
    * Eipä tämä kummempaa vaadi kuin hiukan määrätietoisuutta, suunta selkenee aika nopeasti.

    VastaaPoista
  10. Ah, no sitten se tuntemani Yliruikka oli saanu ihan oikean nimen itelleen!

    VastaaPoista
  11. Sannalle:
    Niinpä niin. Riutta tarkoittaa Lapissa myös haaskansyöjää, haaskalintua.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi