MiELEN KUViA KOUKEROiNA
Otin siitä kuvan tai pari muistaakseni,
todistaakseni muille näkemäni.
Suorastaan näppäilin.
Vai olikohan se sittenkin pari sataa?
Otin minkä otin.
Räpyttelin silmillä, monen monta kertaa,
valmensin niitä. Harjoitin.
Otin pakastimesta paleltuneita ruokalusikoita
ja pidin silmillä. Tyhjää nyhjäystä
sekä tyhmää - pussit eivät suostuneet poistumaan.
Minun ikiomat, rakkaat pussini.
Pohdin tohdinko käyttää sumuefektiä;
jospa laskenkin ripset iiristen eteen verhoksi?
Vai rypistänkö kulmia?
Siitä tulee pulmia kyllä, lapset pelkää.
Sitä paitsi - kuka nyt itkeviä penikoita kuvaa,
niitähän näkee uustiskuvissa. Joka päivä.
Viritin, säätelin,
kokeilin useita aukkoja, syväterävyys-syväterävyys;
soi alvariinsa päässäni.
Ja suljinaikoja,
hermostuneena kuljin ympäriinsä.
ja mietin. Suljinaikoja.
Oli niin paljon kuvattavaa, etten tiennyt mistä aloittaa,
joten avasin silmäni ja katselin poroja.
Otin siitä kuvan tai pari muistaakseni,
todistaakseni muille näkemäni.
Suorastaan näppäilin.
Vai olikohan se sittenkin pari sataa?
Otin minkä otin.
Räpyttelin silmillä, monen monta kertaa,
valmensin niitä. Harjoitin.
Otin pakastimesta paleltuneita ruokalusikoita
ja pidin silmillä. Tyhjää nyhjäystä
sekä tyhmää - pussit eivät suostuneet poistumaan.
Minun ikiomat, rakkaat pussini.
Pohdin tohdinko käyttää sumuefektiä;
jospa laskenkin ripset iiristen eteen verhoksi?
Vai rypistänkö kulmia?
Siitä tulee pulmia kyllä, lapset pelkää.
Sitä paitsi - kuka nyt itkeviä penikoita kuvaa,
niitähän näkee uustiskuvissa. Joka päivä.
Viritin, säätelin,
kokeilin useita aukkoja, syväterävyys-syväterävyys;
soi alvariinsa päässäni.
Ja suljinaikoja,
hermostuneena kuljin ympäriinsä.
ja mietin. Suljinaikoja.
Oli niin paljon kuvattavaa, etten tiennyt mistä aloittaa,
joten avasin silmäni ja katselin poroja.
Oh-show-tah hoi-ne
Todellinen hyvänmielentuoja runo! Hauskoja piiloriimityksiä. Ihan kutkutti nauruhermoja moinen teksti. Ja vaikka käytin pitkää valotusta lukiessa, niin eipä tuo runo edes tärähtäny!
VastaaPoistaT:pitkospuu
Täällä tyhmä savolainen. Onko porolla töpöhäntä? Milläs se itikoita huiskii?
VastaaPoistaPitkospuulle:
VastaaPoistaKiitän-kiitän, silloinhan tää on toiminut niin kuin ajattelin.
Miinalle:
On porolla töpöhäntä ja toisin kuin tyhmät inimiset, se ei huiski millään vaan ottaa ja kamuaa räkkäaikaan tunturiin jossa tuulee aina.
Pakastettuja lusikoita en ole kuullut ennen käytetyn. Tunturin inimisillä ja poroilla on ihan omat konstit. Hyväntuulen kuvia runo täynnään.
VastaaPoistaUtu Kalle:
VastaaPoistaEt vai. Missitkin niitä käyttää. Ja kaikki illalla ja yöllä ränsistyneet naaraat. Ja minä.
Katselin naisten ampumahiihtoa. Kommentaattorin mukaan moni nainen teki virheen siinä että tuijotti silmää räpäyttämättä kun ampui.
VastaaPoistaHelanes'lle:
VastaaPoistaJa huti tuli. Meillä on jokaisella omat ikeemme kannettavina.
Viimeisessä luontolehdessä oli juttu koirasusista. Onkohan niillä silmäpussit, jussinpussit vai sudenpussit vai ei ollenkaan? Jossain kittilänivalontaitiesminkä kulmilla elelee neitonen 20 koiran kanssa, johtaa laumaa suvereenisti. Olen melkein kateellinen.
VastaaPoistaGenoveevalle:
VastaaPoistaNo kun ei tule luontolehtiä, eikä muitakaan niin e ole perillä. Pistäppä tarkempaa tietoa. Totta varmaan lehti puhuu. Koirasusista on tietoa googlaamalla.
Sumuefekti :)
VastaaPoistaMinusta se on taitoa jos sen saa aikaiseksi niinkuin tänkin hauskan. Ja jos se tulee vahingonlaukauksena niin mikäs sen ...onks sillä sit väliä :)
Hyvä mieli tuli runostasi. Etelään halajavanakin, että jos sittenkin poikkeaisin kerrankin pohjoisen hauskuuteen :)
Silmät ovat okulaarimme ja kuvaavat kaiken näkemämme vaan miellämmekö kaikkea näkemäämme, osa vilahtaa ohi, osa jää mielen varjoihin välähtääkseen jonakin sopivana hetkenä kuin de ja vuna...
VastaaPoistaTästä kohdasta runossasi etenkin pidin:
"Pohdin tohdinko käyttää sumuefektiä;
jospa laskenkin ripset iiristen eteen verhoksi?"
Tuo oli jotenkin kaunis, iiristen verhot, sumuefekti, kuulasta näkymää...
Jerry Leelle:
VastaaPoistaKannattaa wuoren varmasti poiketa, mutta WAROTAN, saattaa koitua kohtaloksesi!
Kiitän ja påkkaan.
Satu Kaikkoselle:
Kiitän sanoistasi. Déjà vu - sekin on totta. Selitykseksi on tarjottu vaikka mitä, mutta yhä se vaan on arvoitus.