TÄLLÄ TUULELLA SE Ei PYSY
Pysähdyn metsänreunaan,
asettelen porkat huolellisesti kainaloihin.
Uuden ajan kerkät sujahtavat kerkeästi hierin läpi
ja saatan tuiskahtaa kuonolleni.
Se käy luonnolleni.
Siksi.
En pidä lumesta kasvoilla,
vaikka kellunkin sen pinnalla pitkillä sivakoilla.
Muovipohjaisilla, livakoilla.
Ei niitä sivellä rasvoilla, eikä hivellä,
ne toimivat eeskahtaalle, pistävät väsyneen ahtaalle.
Luistavat kotiin ja kotoa pois yhtä hyvin.
Armeijan käyneet kyllä muistavat.
Kuolleen talon aution rantteen yli kiidättää
puuskainen lounas aaltoilevaa lumiryöppyä,
erä tuoksulumesta osautuu syrjään
ja piiskaa mennessään ahavan puremia kasvoja.
Liiskaa lyttyyn ajatuksen että jatkaisin.
Kun katson taakseni, tuulen häntää ei näy,
pää jo Jäämerellä, uudella maalla, Novaja Zemljalla.
Eikä latua, joku on puhaltanut sen, mutta sevä kantaa.
Ei mitään uutta kuvattavaa. Ei tykkyä. Ei lykkyä.
Tällä tuulella se ei pysy oksilla.
Ei edes ministerin määräyksestä.
Taikka €U:n.
Pysähdyn metsänreunaan,
asettelen porkat huolellisesti kainaloihin.
Uuden ajan kerkät sujahtavat kerkeästi hierin läpi
ja saatan tuiskahtaa kuonolleni.
Se käy luonnolleni.
Siksi.
En pidä lumesta kasvoilla,
vaikka kellunkin sen pinnalla pitkillä sivakoilla.
Muovipohjaisilla, livakoilla.
Ei niitä sivellä rasvoilla, eikä hivellä,
ne toimivat eeskahtaalle, pistävät väsyneen ahtaalle.
Luistavat kotiin ja kotoa pois yhtä hyvin.
Armeijan käyneet kyllä muistavat.
Kuolleen talon aution rantteen yli kiidättää
puuskainen lounas aaltoilevaa lumiryöppyä,
erä tuoksulumesta osautuu syrjään
ja piiskaa mennessään ahavan puremia kasvoja.
Liiskaa lyttyyn ajatuksen että jatkaisin.
Kun katson taakseni, tuulen häntää ei näy,
pää jo Jäämerellä, uudella maalla, Novaja Zemljalla.
Eikä latua, joku on puhaltanut sen, mutta sevä kantaa.
Ei mitään uutta kuvattavaa. Ei tykkyä. Ei lykkyä.
Tällä tuulella se ei pysy oksilla.
Ei edes ministerin määräyksestä.
Taikka €U:n.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tuulen rinnalla voi kulkea jos päivä on sopiva mutta kun se niin päättää, se puhaltaa maailman ääriin ihmisen pienet aikeet ja suunnitelmat. Roiskauttaa vielä lunta naamalle mennessään.
VastaaPoistaKuka se lauloikaan että tuulella ei ole ystävää?
En minä siitä laulusta muista kuin tuon ensimmäisen lauseen ja kauniin sävelen. Mutta sinä taisit juuri kertoa miksi.
Tuolle on uusi määritys: työmiehen keli! Jos et ole sattunut katsomaan hiihtoja...
VastaaPoistaReinelle:
VastaaPoistaTuuli on yliverto, se on totta, inimisen on taivuttava.
Heikki Aarva se tiesi että: TUULELLA EI OLE YSTÄVÄÄ
http://www.youtube.com/watch?v=iolrxk7XQWk
lepiselle:
En ole katsonut kun ei ole koko keksintöä hyyshållissa!
Mutta määritelmä on oiwa; työmiehen keli!
Oi, ei edes tai varsinkaan, hiihtämään pääse. Tipautin lavankulman eilen jalkapöydälle, eikä nilkka kivutta taivu. Satais ja tuulis ihan kuinka paljo vaan, mieli tekis:((((
VastaaPoistaHei, hiihdin tänään järvellä, toinen kerta(!) jo tänä talvena. Nyt sataa lisää lunta, joten huomenna taas pääsen aukomaan latuani. Kivaa!
VastaaPoistakäärmetuuli, pelkkää päätä ja häntää :)
VastaaPoistaHejokolle:
VastaaPoistaIkävä juttu. Wanha kansa sanoi, että siitä kohtaa tulee wahvempi.
Bubulle:
Toivotan suurimmat onnitteluni mitä tästä putkesta mahtuu tulemaan.
Isopeikolle:
Jaa-a, nekö on Hovissa taas muuttaneet? Muinoin se oli tuulikäärme. Vai oliko se peräti lohi?