HELMiKUUN SiNiNEN
Palaan vielä tuokioksi hämärään.
Otan heiveröisen otteen heikkovaloisesta,
arvoituksellisesta, epäselvästä valjusta.
Se on kaunis, viehättävä - suorastaan kiihottava,
sillä on arvattava mitä se pitää sisällään.
Ei siihen voi nähdä, vain aavistaa
ja se tuntemus on hieno, huono, kalpea, kyvytön.
Jotenkin epämääräinen, epäselvä, käsittämätön.
Pysähdyt hämyn himmeään syliin ja mitä tahansa voi
lentää, rynnätä, ryöpsähtää sinuun:
Pelko, mörkö, kummitus, aave, leyhähtävä haamu.
Tai aamu kun varistat hiekat ja katsot tarkemmin.
Kajo siellä - kajastus, niukka, ponneton, vaisu.
Aamunkoin kehno, laiha ja laimea hohde,
kohde johon pitää matkata nähdäkseen huomenen.
Nähdäkseen päivän koittavan ja voittavan yön.
Voitettuasi koittaa ehtoo, ensin vieno, vähäinen sini,
sitten katve, pimento, puolipimeä. Ilta.
Lopulta tumma ja salaperäinen - samea sekava siimes.
Tutkimaton, usvainen varjo. Yön helma ja itse YÖ.
Ja uusi epäselvä, epätietoinen hämäryys ja sini.
Palaan vielä tuokioksi hämärään.
Otan heiveröisen otteen heikkovaloisesta,
arvoituksellisesta, epäselvästä valjusta.
Se on kaunis, viehättävä - suorastaan kiihottava,
sillä on arvattava mitä se pitää sisällään.
Ei siihen voi nähdä, vain aavistaa
ja se tuntemus on hieno, huono, kalpea, kyvytön.
Jotenkin epämääräinen, epäselvä, käsittämätön.
Pysähdyt hämyn himmeään syliin ja mitä tahansa voi
lentää, rynnätä, ryöpsähtää sinuun:
Pelko, mörkö, kummitus, aave, leyhähtävä haamu.
Tai aamu kun varistat hiekat ja katsot tarkemmin.
Kajo siellä - kajastus, niukka, ponneton, vaisu.
Aamunkoin kehno, laiha ja laimea hohde,
kohde johon pitää matkata nähdäkseen huomenen.
Nähdäkseen päivän koittavan ja voittavan yön.
Voitettuasi koittaa ehtoo, ensin vieno, vähäinen sini,
sitten katve, pimento, puolipimeä. Ilta.
Lopulta tumma ja salaperäinen - samea sekava siimes.
Tutkimaton, usvainen varjo. Yön helma ja itse YÖ.
Ja uusi epäselvä, epätietoinen hämäryys ja sini.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Aamnunkoi, paras koi!
VastaaPoistaMiten karheanlempeältä tuntuu vuorokauden juoksu tässä runossa. Kuin emon kehtolaulu sudenmaitoa imevälle pentueelle
VastaaPoistaLepikselle:
VastaaPoistaAamuinenkoi on paras koi. Kyllä.
Reinelle:
Sininen on herkistävä hetki. Kiitän.
Haaste sinulle sivullani;)
VastaaPoistaPeeÄR'lle:
VastaaPoistaKävin kasomassa. Kiitän ja harkitsen.
Eikö siihen mitenkään kävisi tää Ayako Minasen Hikari?
http://www.youtube.com/watch?v=FrOofmjaEVw&feature=related
Helmikuun sininen on ainakin kuvassasi aivan uskomattoman upea!
VastaaPoistaEi meillä vaan (onneksi) ole 3:lla alkavia pakkaslukemia - ellei -3:a oteta lukuun! ;D
Inkataialle:
VastaaPoistaNo sinisessä vielä löytyy, aamuin illoin.
No meillä noita 30 lukemia on, kai tasapuolisuuden vuoksi.
Illan sininen hetki on rauhoittava, tietää että pian on yö ja saa kääriytyä lämpimään nukkumaan. Siksi kai Nukku-Mattikin käyttää sinistä väriä varjossaan.
VastaaPoistaHelmille:
VastaaPoistaNo siitä syystä juuri ja onpa unetkin sinisiä unen sinimaassa.