KUOVKASAT

Pala SULAOJAN kaltiota, syksyltä 2008.

KUOVKASAT

Jokunen aika sitten oli radiossa tarinaa Taivaan valkeista sekä siitä että ne tänä talvena ovat silmin nähden, erityisen harvoin tukkineet silmiin. Se on kyllä totta, vaikken niitä olekkaan alwariinsa taivaalta tiiraillut. Kerran taisi mustan syksyn aikaan kunniallisesti linnunrataa pitkin värit hulmuta. Sittemmin talven päälle muutamia hailakoita häivähdyksiä. Siellä sun täällä.

Syynä on Kultaisen kehrän vähäpätöinen toiminta, muidenkin kuin Pyykkituvan UUTiSTEN mukaan - kuulemma. Auringonpilkkukuume on asettunut ja siitä syystä aurinkotuuli ei sitten puhalla kosmisia hiukkasia meidän perälle. Mikä on kyllä ymmärrettävääkin. Kun vertaa vaikka inimisiin. Kyllähän iniminenkin kovassa kuumessaan puhaltelee, no sikäli mikäli kynnet enää kykenee siihen, mutta kuitenkin.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Sodankylän Revontuliosaajien pääpomo Turunen oli katsellut toimittajan pyynnöstä papereitaan ja tiesi kertoa niiltä osin, että nyt on n. sataan vuoteen hiljaisin kausi meneillään. Tämän hässäkän suhteen. Lisäsipä vielä että noin 11-12 vuoden välein on huomattavissa tietynlainen wäkevämpi sykli, mutta sekin on epäsäännöllisen epäsäännöllinen.


Kansanperinne on sen sijaan paljon kiehtovampi.

Tunturi-Lapissa suurin ja piirtein lähes kaikki tietävät, porotkin ja mikseipä muuallakin jo, onhan aikain saatossa inimiset liikuskelleet eeskahtaalle, toiset etelään, toiset päinvastaiseen, että kerran... Muinaisessa maailmassa...

Kaukaisimmassa pohjoisessa, Ultima Thulessa. Aikaa sitten, silloin kun ihmiset vielä elivät levollisina, kiireettä, kylpien ja virkistyen niiden seutujen raikkaissa vesissä...
Siellä niin, minne maailma päättyy ja taivas yhtyy maahan. Etään perillä.

Siellä olivat ihmiset satoja ja taas satoja, tuhansia ja tuhansia vuosia jo katselleet ja ihailleet taivaan mystisiä Revontulia, Taivaan valkioita.

Se on pohjoisen taivaan mahtavin esitys. Arktisen seudun alkuasukkaat tiesivät ja tietävät yhäti, että Taivaan valkiat syntyvät kun tulikettu (Vulpes firefox) juoksee yöllä taivaanpiiriä pitkin ja sen häntä viipottaa ja pyyhkii taivaankantta singoten kipinöitä jotka saavat avaruuden hehkumaan kaikissa sateenkaaren väreissä yölläkin. Muuttaen yön päiväksi.

Tarkkakorvaisimmat kuulevat jopa kipinöiden ritinän, saakutti soikoon, mutta länsimaisissa tiedemiespiireissä heihin katsotaan hitaasti - oikein hitaasti.
TUTTUA-TUTTUA!

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Ikivanha taru kertoo, että kun mies yhtyy naiseen tuolloin, Revontulien loimutessa yllä, tuloksena on aina poikalapsi. Sitten wiimesen päälle.

Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, niin lähes maapallon toisella puolella Japanissa on samanlainen käsitys poikalapsen alustavasta tekotavasta.
Luulenpa, en tiedä, että siellä perinne juontaa ikivanhan Ainu-kansan perinteestä, joilla on hieman samaa sukupohjaa kuin täkäläisillä.


Tunturi-Lapissa onkin aika paljon vuosittain, talvisaikaan japanilaisia nuoria pareja ihan sillä töin. Lapsen teossa. Taivaan valkioitten alla. Mukavaa hommaa lienee muuten ja erityisesti naisenpuolille suotavaa, pitäähän siinä puuhasteluun valmistuessaan osata saattaa kumppali kuumaksi, ei sitä muutoin pakkasella tarkene astua silkan taivaankannen alla.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Näillä, samaisilla lumotuilla seuduilla on myös valtava lähde, Sulaoja joka kumpuaa korkeiden harjujen sylistä kristallinkirkasta vettä ja pysyy supisulana koko arktisen talven. Koko arktisen hysterian ajan. Vesi on niin lämmintä maan alta tursutessaan, että lähteestä purkava puro (oja) on myös sula läpi talven.

Sulaojaa pidetään Sáivona, saamen kansan pyhänä lähteenä ja se on ollut tiedossa jo ikimuistoisista ajoista lähtien. Ilman kännyköitä ja sähköposteja ovat heimot ja suvut tienneet seidat ja pyhät paikat, ilman kaikenmaailman Soneroiden ja Telioiden liittymäsopimuksia.

Sáivo on kaksikerroksinen, -pohjainen kaltio, lompolo tai javvri. jossa sijaitsee alinen- ja ylinen maailma.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Joku aika sitten kuulin tästä pyhästä uhrilähteestä uuden version. Sen tarinan mukaan ovat naiset hakeneet lähteestä työn ja ulkoilmaelämän uuvuttamille kehoilleen toivoa, jaksamista ja virkistäytymistä kastautumalla siinä alastomana.
Jotenkin sitä kuitenkin toivoo, ettei siitä enää muodostuisi mikään ylikansallinen turistien pyrstönhuuhtomispaikka.

Miehen puolet ovat puolestaan pesseet lähteestä noudetulla vedellä itsensä ulkona, lumessa ja viimassa, vahvistaakseen miehen kuntoaan.

Samaa on harrastettu ehtojen supisuomalaistenkin taholta, kai jo iät ja ajat, saunomisen yhteydessä, mutta pyhän lähteen veden on tainnut pääosin korvata sittemmin Alkon omima pullotettu elämän vesi.

Aina siitä saakka ja siitä lähtien kun ALKO 543210 perustettiin ja avattiin, on kai juuri tästä syystä miehen kunnosta ainakin vaimoilla ollut epäilyksiä jopa hienoista valittamistakin, aika ajoin.

Hetsetseha he'kotoo epeva'e ešeeva ehova.

Oh-show-tah hoi-ne-ne