SiEMENPERUNAT
Herttaisen -
akkunan läpi jopa ihanan eksoottiselta näyttävän
hysteerisen myrskyn ensioireet - ne,
ne vaikuttavat liki kiihottavilta aina siihen saakka
kuni on aika astua ulos todellisuuteen ruudun takaa.
Kahdeksantoista metrin ankaraan wimmaan;
antautumaan alttiiksi sen väkevälle otteelle,
päistikkaa - miettimättä isommin sitä,
että ei tässä nyt sen kyydissä voi lähteä
maapalloakaan kiertämään
ja palata myötäleessä takaisin kotikulmille.
Noin vain.
Tosi kun on jotta tähän samaan tuuleen,
mutta vastaseen sitä palattava lähtijän täytyy;
sinnillä pungerrettava,
vaikka tuoksinassa menisi viimeisetkin siemenperunat.
Siinä on romanttisuus, hehkeys ja muu kaukana,
toisaalta itsensä viihdyttäminen sielua kiihdyttämällä
on mukavan soppelia puuhaa ulkosalla silloin
kun ei parempaakaan pysty tahi halua.
Halunneeko monikaan myrskyn raivossa kärventyä;
saatikka että uhraisi vielä lisäksi suloisen hipiänsä
Pohjan Akan kiimaisilla suudelmilla ruoskittavaksi.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi