UKKO

UKKO

Ukko koettaa tehdä tuttavuutta,
äkkinäinen - vissiin enskertalainen -,
arka on,
räksyttää kuin pikinokka,
ärisee vuonon tuolla puolla.

Kyhää ja kyhää,
pyhää vihaa kai kyllyttää
kuni saa itsensä ladattua täyteen
ja sitten purskauttaa kaiken jumalattomalla
rytinällä pilven sisällä.

Nooh - ei haukku haavaa tee,
jos ei rakkikoiru puraista saa,
sano meidän muori vunukoille.

Aikansa kerää pahkeinen voimaa
ja niinpä vaan vihdoin pääsee rytisemään,
vuonon suulle pyrkii mokoma
ja sitä kautta merta myöten maailmaa valloittamaan.

Vaan ryppyilyksipä jää tämä kukkopojan uhoilu,
jonniijoutavaksi puperteetti-ärinäksi taantuu oitis
kun oikean meren saavuttaa.

Niinhän se on;
viides ulottuvuus näkyy vasta neljä muuta elettyään.

Oh-show-tah hoi-ne-ne