LUNA PONTEM
Kuunsilta houkuttaa,
humalluttaa - rohkaisee ja pelottaa -,
niin upeana se kaartuu meren yli maan muotoon;
uhmaa kaikkia näkimien tottumia fysiikanlakeja.
Käyttäytyy täysin päinvastoin kuin
se tyypillisesti horisonttiin kapeneva rautatie -
tämä rietas laajenee,
muuttuu sitä houkuttelevammaksi
mitä loitomma sen myötä katse astelee.
Omituinen tunne;
uskoa jotain sellaista joka vaikuttaisi äkikseltään,
ettei mokomaa ole olemassakaan
ja sitten kuitenkin on
kun katseen vain kohottaa.
Tekee mieli hohottaa tuolle;
nääs tuulen puuskan tavoin ryöpsähtää ymmärrys,
äkin on vesiselvää miksi kuulle nauretaan,
usein suorastaan jopa hakeudutaan
jollekkin erinomaisen hyvälle paikalle ulajamaan.
Sehän se hyvä isä on se syy,
yksinkertainen, kaunis,
ankaran väkevä totuus;
eetokset läikkyvät kuun roimasta voimasta.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi