SiLLÄ KURiN

SiLLÄ KURiN

Aurinko tuli niin hyvän matkan päästä idästä
että sitä suorastaan hymyilytti
kun se pääsi rymyämään taivaanpiirin yli horosontille.
Alkoi paistelemaan samaa jalkaa aamunkoin kera.

Hupaisaa sen touhuja oli seurailla kuksa kourassa;
samalla kun selkosista rahdatut tervakset
purkivat laitimmaisia tuoksujaan ennen ehtymistään.

Kyllä siinä monenlaista kompaa pilvet yrittivät,
oli lonkaa eteen työntymässä,
tai pilven varjo uhkasi sammuttaa koko kultakehrän;
mutta tämäpä se sinnikkona pinnisti,
uhkui väkevällä energiallaan pilvet Hiitolaan
ja eikös lopulta taivas kirkastunut täyteen sineensä.

Elokuinen päivä sai itselleen jumalisen alun,
kelpasi siinä vermeensä kasata;
pukata ja pakata riippiin ja lähtä astumaan.

Ei ole sen parempaa konstia selvitä hyvään aamuun
kuin olla minä itse katsomassa paikan päällä
kuinka kaikki oikein tapahtuu.

Sillä kurin pysyy selvillä maailman järjestyksestä
ja sielu voi hyvin -
maailmalla vellovista typeristä uutisista huolimatta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne