MAAULAPPA
Kauneimman päälle tulee kultainen piste
ja se siirtyy huomatuksi tultuaan sovinnolla;
antaa tilaa vieläkin kauniimmalle.
Illat hilloineen lähteneet sujumaan,
taivaan kuultavaa sineä vasten töröttää
tihepäin kultaa ottajaansa vailla.
Tyvenessä tanssiva tuoksu huumaa,
kosteimmissa kohtaa sekaan tunkee riettaasti
suopursun pikantti.
Kaikki tuo meren kallaassa,
painauman suomassa huomassa luomassa keitosta;
tuoksujen huikeaa noitalientä
nirsohkon vomeronasaalielimeni haistateltavaksi
ja tallentamiseksi muistijälkeen.
Merellinen aromi on aivan jotain muuta
kuin korpikuusien helmojen alla varttuneissa,
vaan enpä soisi moitittavaa sanaa niillekkään;
tyhjää parempaa maistuvaista kaikki tyynni
minkä kiinni saa.
Mielikuvitus loihtii loputtomiin ulottuvan maaulapan
kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa väreissä,
puuton tundra takaa aitouden huumaavalla tuoksulla.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi