ELOKUUN HEKUMA

ELOKUUN HEKUMA

Kylän yllä hienoinen huntu - syksyn tuntu,
vaikka kesää on jäljellä vielä väkitukku,
elokuu vasta ehättämässä verkalleen puolitiehen;
näkymä kuitenkin valloittaa katsojan mielen.

Linnut kerääntyneet laumoiksi,
pian syksy takoo ne auroiksi - lentävät pois, pois;
jäljelle jää vain vaatimaton joukkue lokkeja
nokkimassa vuoksen tuomia aarteita.

Lammaskatras empii,
ei oikein tiedä mihinkä menisi tai mille alkaisi,
oudosti käyttäytyvä koiru hämmentää niitä kovin,
tovin naamat kuin tyypillisellä €uvostohmisellä,
käsittämätön hyväuskoisuus suorastaan loistaa;
lahtipenkkiin kutsunkin hyväksyvät mukisematta.

Jotenkin se vaan on niin haikea näky kun vesi- ja
muut erikoislintuparvet liihottelevat
levottoman oloisina veden pinnan liki eeskahtaalle.
Korviin sattuu oudosti niiden näennäinen
vähäeleisyys ja äänettömyys

Toki pakaaseineen matkalle lähtöä vartova
tiirapiiri rääkyy vielä poikkeuksellisesti.
Kaipa menossa on sikäläinen huutoäänestys
siitä mitä kautta mihin ja milloin mennään.

Oh-show-tah hoi-ne-ne