NÄLKÄ PERKELE

NÄLKÄ PERKELE

Ei niin pientä tulta laita,
ei niin hääppösistä tarpeista,
etteikö siitä purkautuva ilmastoinninmuutospasilli
jollain saatanallisella konstilla iskeydy
sinänsä viattomaan ihmisotukseen.

Joka vain hyvää hyvyyttään;
kynsiään lämmitelläkseen tahi muutoin,
vain pelkästä silkasta ilosta väsää eläväisen,
omaa mieltä - ynnä muita ilahduttaakseen.

Vaan annahan olla,
oitis kun on saanut välttämättömät,
virallisen kaavan mukaan tehdyt tulityöt valmiiksi
ja on jo ehättämässä istumaan taljan päälle,
niin jopa on sillä aikaa pujahtanut
jostain ihmisen rei'ästä sisään savupasilli.

Tulehduttanut heti sisuskalut,
eritoten herkistänyt mahaosaston ärtymään;
äkeänä se lähettelee tylyjä viestejä yläkertaan:
"Millonka sitä pöperöä on tulossa,
vai onko kurkku leikattu poikki?"

Siinä juurikaan ennätä haihattelemaan,
ei isommin hölynpölyttelemään esi-isiensä kanssa;
on lähdettävä kaivamaan Huilun tuhtia tikun nokkaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne