HYVÄÄ ELÄMÄÄ
Meri hymyää kalseasti,
loiskaa vasten kosteita kallion ryntäitä;
vihreänharmaa massa vyöryy kaamoksen valosta,
tursuu rantaan pursuen vaahtona puhurin selkään.
Ei mitään hätää - tuttu kaveri pitkän takaa;
jo parin aiemman elämän ajalta.
Yhä vaan niin sykähdyttää
kun ulkokareilta kantautuu Haavruuvan laulu.
Suruvoittoa koko harmaja talvikuun meri
mutta samalla tasaista vakautta pinnan alla,
pitkäjänteistä selkeyttä näkemyksiin elämästä.
Samaa lajia tulen kera.
Jahka tuuli yltyy tyyntymään,
on raapaistava tikusta esiin kesytetty liekki kiehisiin,
kysyttävä esi-isien tulelta
mikä heitä kahta ammoista yhdistää.
Sen täytyy olla jotain mystistä muuta
koska toisensa niskan päälle päästyään
seuraa aina varma voitto - toisen nujerrus.
Silti ne saattavat hyvissä olosuhteissa
siemailla rannalla hyvää elämää vieretysten;
ihmiseläinten kera.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi