PiSTOJA
Ensi näkymä.
Tundrajärven ulappa huutaa mykkänä autiutta,
kahden tunturin parmaassa kiiluva silmä -
musta kuvastin;
vesirajat ryntäillä vihjaavat vuosimiljoonien taa.
Eloperäistä ainetta rinteillä niin niukalti,
että jo varomaton - innostuksesta ankarampi -,
anturan ponnistus jättää hiekkaisen arven.
Parsiminen kestää vuosisatoja.
Sinne kuitenkin sielun matka,
rinkka suurilla unelmilla ladattuna,
höykäsen pölähdykset eivät paljoa vaivaa,
etenkään tuulella käyvän haihattelijan selkäpiillä.
Palas kiemurtelee ja polveilee maaston mukaan,
jyrkillä rintauksilla tasaisin välein ujoja noroja;
puikkelehtivat rakassa solisten,
polveilevat kivikon alla.
Putkahtavat äkin yllättäin esiin silminä vehreästä,
harppaamalla ylitettävänä keitaana
ja iskevät silmää.
Hiljaisuuden ranta lähenee tasaiseen tahtiin,
samaan tahtiin alkavat erottua rautujen pistot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi