SiVURYÖPPYÄ
Ulkona tupruttaa,
lempeä keväinen ahava sivaltelee poskipäitä
yhdeksänhäntäisellä kissalla,
ynnä haistinta että leukaa - tietty tasapuolisesti;
eipähän jää traumoja wanhettuessaan kärsittäväksi.
Karkeat jääkiteet pöllyävät ja hiovat;
totisesti tämä luonnon kosmetologi kuorii ihoa
monin verroin paremmin ja edullikkaammin
kuin yksikään hajuvesiämpärin päällens' kaatanut
seksikäs törröhuuli.
Niissä kireällä nahkalla päällystetyissä pieruttimissaan.
Kaikkea tuollaista sitä
vaan humeetissa sattuu pyörimään
kun oikein vinkastaa;
eteenkäsin on päästävä sivuryöppyä,
jos meinaa Ahtolan eineissä pysyä.
Ei auta kääntyä takaisin - akka tieltä kääntyköön;
sanoi taatta muinoin.
En nyt parahultaisesti muista kenen.
Ahava senkus lisääntyy naamarissa,
piiskaamisen jäljet näkyvät auringon paahtamina,
sotkeutuvat melko tasaiseksi siloksi rypistyneeseen,
pinttyneen savun kuorruttamaan kettuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi