Oi HUHTiKUU

Oi HUHTiKUU

Huhtikuun raakuus
kun se ankaralla lämmöllä hyväilee ja hiplaa silmuja;
seuraavalla hetkellä on jo katkeralla ahavalla
ruoskimassa äskeisiä hyviä,
saa tempoilullaan kuitenkin juuriston
heräämään talviunestaan aheran sisällä.
Se on roisia leikkiä vihreällä elämällä.

Muuten se on kyllä - huhtikuu,
tasa-arvoisen äkkipikainen kaikkia kohtaan;
uudella lumitäkillä se lyö luun kurkkuun kelle tahansa,
loskassa kahlaamisen ennätyksiä rikotaan
ja toivottomien naamojen aamuruuhkia
esiintyy tihepäähän Urbanistanissa
etenkin märkien rättien sateella.

Elä sitten jumalisesti kohti kevättä ja kesää
kun toisella ei ole antaa kuin julmuuksia,
ikäviä yllätyksiä tunnin vaihteluvälillä,
raa'an tuulen voidellessa nahkaa niin,
että vilunväreet ovat ainoa vieras joka on tuttu.

Uudestisyntymisen riemusta ei tietoa,
tipotiessään koko romanttinen hehkeys vielä,
poissa ensimmäisten pysähtyneiden ehtoiden viehkeys
kuovin huutoineen.
Oi huhtikuu.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!