MUUT MiELESSÄ

MUUT MiELESSÄ

Lounas huokailee lempeästi,
tämän sinisempi ei taivas enää voi olla;
tietenkin jos tunturin kiirellä on nauttinut
kahensaan rammin annoksen Herra Hockmannin tippoja,
niin kylläpä se sitten voi vielä tästään sinertyä.

Tahtoo niillä tipoilla olla sellainen vaikutus,
että sitä näkee sellaistakin mitä ei ole tarvis,
tahi ei ole olemassa;
tai näkee sellaista mitä ei muulloin ole näkevinään.

Mutta emmä met tähän jää taivasta tiirailemaan,
sevä narisee anturain alla;
on vähän niin kun muut mielessä,
mutta ei siitä passaa ihan kaikille lelettää.
Sanoisiko häntä vaikka niin kuten tyristeille,
joita houkutellaan tänne kairaan:
"Olen menossa hankkimaan elämyksiä..."

Korpit lentää luikauttavat tuossa palaksen yli,
kiroavat - vissiin sukukokoukseen menevät;
ei siis tämäkään reissu ilman riitasointua,
pitäähän se semmonen olla.
Niin tai mitä se nyt tämmöselle ärrinpurrille kuuluu
jos selkosen väki omaa esitystään pelaa.

Saavat pitää. Ei häiritse. Matka jatkuu.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!