torstai 25. maaliskuuta 2010

muistot kaikuvat loputtomina...


Lähettänyt klo
Tunnisteet:

16 kommenttia:

  1. ebrufin25. maaliskuuta 2010 klo 8.27

    Kaunis!

    VastaaPoista
  2. kiirepakolainen25. maaliskuuta 2010 klo 8.53

    Herkkä, kaunis muiston peili....

    VastaaPoista
  3. Arkeilija25. maaliskuuta 2010 klo 11.34

    Iloitsen, että oli muutakin kuin koiria...

    VastaaPoista
  4. Kasselin kyyhky25. maaliskuuta 2010 klo 13.38

    Muisto kuin höyhen veden pinnalla.

    VastaaPoista
  5. Korppi25. maaliskuuta 2010 klo 13.48

    Höyhenen peili. Kaunis.

    VastaaPoista
  6. pilvikki25. maaliskuuta 2010 klo 13.51

    Runollista....

    VastaaPoista
  7. Tinde25. maaliskuuta 2010 klo 15.55

    Kaunis kuva - ja miten onkaan että mieleen nousee Eino Leinon Elegia:

    Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta...

    --

    Ja virran myötä haihtuvat unelmamme, kuin pienet höyhenlaivat, keveinä ja huolettomina.

    VastaaPoista
  8. Nohna25. maaliskuuta 2010 klo 17.44

    Oi, miten upea! Luulin että olisit tarttunut koiraan - vaikka suden muodossa.

    VastaaPoista
  9. Inkivääri25. maaliskuuta 2010 klo 19.40

    Muistot, kevyet kuin höyhenet, peilaten elämää... Ihana kuva!

    VastaaPoista
  10. arleena25. maaliskuuta 2010 klo 19.41

    Kaunista. Höyhenen sipaisu veden pinnalla.

    VastaaPoista
  11. Oh-show-tah hoi-ne-ne25. maaliskuuta 2010 klo 21.05

    Ebrufinille:
    Kiitän, niin minustakin - höyhen.

    Kiirepakolaiselle:
    Niin, peili, peilikuva tuli mieleen aiheesta.

    Marjatalle:
    ????... eh, aivan, juuri niin. Nyt sytytti.

    Kasselin kyyhkylle:
    Niinhän ne tahtovat olla, kastuvat ja vaipuvat pinnan alle.

    Korpille:
    Kiitän, sama kiinnitti huomion.

    Tarulle:
    Höyhen, untuva, sulka - siivet, kaikki runojen osasia.

    Tindelle:
    Piipahti mullakin sama, Nuorruus ja muistot. Ja Leino.

    Nohnalle:
    Tämä on nyt tässä! (a'la Matti Vanhanen)

    Inkiväärille:
    Hereän hempeä. Kiitän.

    Arleenalle:
    Kosketus jonka voi vain arvata.

    VastaaPoista
  12. unelmikko26. maaliskuuta 2010 klo 11.06

    Hento ja herkkä, höyhenen kosketus. Siinä sipaisussa voi olla käsittämätön voimakin.Peili ei kerro kaikkea vaikka kahdentaakin. Hennonhieno kuva.

    VastaaPoista
  13. Oh-show-tah hoi-ne-ne26. maaliskuuta 2010 klo 20.25

    Unelmikolle:
    Peili kertoo vain puolet kerrallaan.
    Kiitän.

    VastaaPoista
  14. tanssiva harmaa pantteri26. maaliskuuta 2010 klo 21.10

    Herkkä kuva. Peili ja muisto..

    VastaaPoista
  15. Marjattah26. maaliskuuta 2010 klo 23.15

    Oiwallinen on otos :)

    VastaaPoista
  16. Oh-show-tah hoi-ne-ne27. maaliskuuta 2010 klo 19.27

    Tanssivalle harmaalle pantterille:
    Minä näin myös tuossa hyvin herkkää.

    Marjattah'lle:
    Kiitän ja kumarran.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)