SYLi

SYLi

Yön pehmyt, samettinen syli lähestyy hitaasti;
pitkä arktinen päivä on päättymässä.

Lukemattomien runojen, laulujen, taulujen
ja tarinoiden lähde vaipuu ehken hieman epäröivin askelin
epämääräisen hämärän helmaan.
Kiihkeä pohjoisen luonnon elämänrytmi
saa ensimmäisen kerran vetää henkeä.
On wiimeistelyn, loppusilauksen aika.

Jo wiikon kuluttua kaksi siimestä ensin kättelee,
pian suutelee, sitten syleilee toisiaan huuruissa.
Illan ruskot syntyvät - ävär saa kasteen.

Ajast'aikaa, päivä päivältä,
yö wyöryy yhä wäkevämmin esiin.
Punoo pauloihinsa,
kutoo monipolvisiin runollisiin seitteihinsä
niin hopeisiin kuunsiltoihin tuijottavat romantikot,
kuin hiljaisuuteen laskeutuvat haaveilijat
ja hämärissä vapaaseen lentoon päästetyt mielikuvitukset
Sallii tulla syliinsä tykö.

Elokuun alussa alkaa ensimmäisen kerran
erottua pimeä hetki
joka pitenee tasaiseen verkkaiseen,
kunnes yö lopulta, syksyn ja marraksen jo ehdyttyä,
saa täyden vallan hetkeksi ja sulkee kohtunsa onsin.

Oh-show-tah hoi-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!