sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

PAUSSi


PAUSSi

Lintujen laulun tauottua toviksi
outametsä vastaa siihen lomaan omalla hiljaisuudella.

Hiljaisuudella jossa on jotain mystisen kaunista,
jotain salaperäistä riittiä vuosituhanten takaa.

Alkukantaisten vaistojen taisto;
ajamassa levottomia ajatuksia mieleen,
uusia sanoja kieleen - sellaisia joita ei voi nähdä,
ne täytyy elää, vain elää ja elää.

Säikympi ryntää pakoon - arka parka.
Tunne on outo kun sen voi kuulla,
luulla ettei kuulu mitään.

Toinen vaientuu,
asettuu rannan punaiselle pulterille,
parhaalle paikalle varhain,
sudenhetkellä ja katsoo raukeiden luomiensa raoista.

Aistii hiljaisuuden,
on hiljaa ja kuuntelee
kun hiljaisuus vierii kymin pintaa alas ääneti.

Se on sellainen hetki,
tuokio jossa itku ja nauru sekoittuvat rinnassa,
uskaltamatta tulla julki,
peläten rikkovansa tyvenen pinnan tunteen kuohulla.


Oh-show-tah hoi-ne

4 kommenttia:

  1. Hiljaisuus on hieno juttu. Teillä siellä sitä on enemmän, täällä se on luksusta. Kävin taas eilen yöllä uimassa lammessa. Siellä sitä oli, hiljaisuutta. Kun menin rantaan, kuulin läheisestä pusikosta murahduksen ja sitten näin hämärässä, kun kaksi koirankokoista otusta lähti metsään päin. Oliko se sudenhetki...

    VastaaPoista
  2. Kermelille:
    Sudenhetki on aamuyöstä ja kukapa muu siellä siihen aikaan olisi ollut??? Sasse!

    VastaaPoista
  3. Kaunis ja herkkä hetki.
    vatukka

    VastaaPoista
  4. Vatukalle:
    Kaunis kuin morsian kesällä. Niiii-in.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi