tiistai 16. kesäkuuta 2009

AJATTELUN TÖiSSÄ


AJATTELUN TÖiSSÄ

Juuri kun olet puolta maailmaa päivän tuijoteltuasi
tunturin kallaassa nukahtamaisillasi;
omasta mielestäsi
nimenomaan erinomaiseen suurpiirteisyyteesi.

Ja huuliltasi karkaa ennalta suunnitelmatta,
mutta silti pitkän mietintätyön tuloksena
ja onnellisuuden huipentumana:
Minä elän.
Hyvin harkitusti.

Samassa jo ätäkkä tunturikihu koukkaa yltäsi,
hipoen siivenkärjillään kasvojasi,
pöyhöttää tukkaa.
Koukkaa alakautta immelmannin ja kirauttaa:
Minä lennän.

Siinä sitä onkin ihmismielelle pohtimista.
Humeetille täystyöllisyys.
Ala siinä vastalausetta asettaa.

Tulee niestasäkille asiaa.
Täytyy tankata fysiikka kuntoon
jotta jaksaa maata tunturissa ajattelun töissä.

Sitä oppii ihminen kohtuudella väistelemään vesipisaroita
Ei se vaikeaa ole.
Täytyy vain osata katsoa se paikka mihin se läsähtää.
Ja varoa.

Oh-show-tah hoi-ne

6 kommenttia:

  1. On tosiaan niin, että kannattaa aika ajoin huomata, että minä elän. Muuten se voi kiireessä unohtua. Varsinkin luonnon keskellä on hienoa huomata elävänsä. Nyt lähden hakemaan autoa korjaamosta, iso lasku tulossa. Silloin se ei ole niin tärkeää...

    Kaikki sivut jo kaivoin ja löysin, kiitos!

    VastaaPoista
  2. Kermelille:
    Niinpä, elämiselle pitää löytää tarkoitus.
    Hyvä kun osasit tänne.

    VastaaPoista
  3. Hieno kuva, se elää mielessäni, näen siinä vaikka mitä!

    VastaaPoista
  4. Kaanon'lle:
    Ette vain näkisi siinä jotain Satulinnaa???

    VastaaPoista
  5. Räpyttelen kovasti käsiäni*hikitulloo* : Minä en LENNÄ, prkl! Nooh, elän kuitenkin, joka aamu tämän itselleni höpäjän=)

    VastaaPoista
  6. Hevoiselle:
    Se että elää, älyää elävänsä, on jo paljon.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi