EPiSODI: kohtaamisia
Tuiki tuntematon,
nuori, wihainen ja äreä,
kärttyisä susi jolkutteli omia omituisia polkujaan
kaukana jossakin avaruuden äärettömyydessä;
kohdaten wäärää ja oikeaa, hyvää sekä pahaa.
Välittäen välillä - välillä ei.
Eräänä heinäkuun puolivälin poutaisena päivänä,
kolme yötä ennen täyttyvää kuuta,
kohtasimme tietämättämme.
Sitten - tunturin yöttömässä yössä par'aikaa työssäni
sudenpään muotoinen pilvi lipui kuun eteen.
En käsittänyt sen merkitsevän käännekohtaa,
en täydellistä muutosta.
Ja minä - wanha hukan raato,
luulin jo nähneeni kaiken mikä oli tarvis.
Kaamos muutti kaiken.
Nyt, Ukko ylijumalan juhlan aikaan,
silloin kun kultainen kehrä on pesässään,
likimpänä maata,
autan hänet tunturin laelle ja esittelen.
Ja sillä hetkellä kun maa lähtee erkanemaan yötä kohden
levitän siipensä,
lennätän tuntureiden yllä,
kunnes voipuneena pyytää lopettamaan.
Tuiki tuntematon,
nuori, wihainen ja äreä,
kärttyisä susi jolkutteli omia omituisia polkujaan
kaukana jossakin avaruuden äärettömyydessä;
kohdaten wäärää ja oikeaa, hyvää sekä pahaa.
Välittäen välillä - välillä ei.
Eräänä heinäkuun puolivälin poutaisena päivänä,
kolme yötä ennen täyttyvää kuuta,
kohtasimme tietämättämme.
Sitten - tunturin yöttömässä yössä par'aikaa työssäni
sudenpään muotoinen pilvi lipui kuun eteen.
En käsittänyt sen merkitsevän käännekohtaa,
en täydellistä muutosta.
Ja minä - wanha hukan raato,
luulin jo nähneeni kaiken mikä oli tarvis.
Kaamos muutti kaiken.
Nyt, Ukko ylijumalan juhlan aikaan,
silloin kun kultainen kehrä on pesässään,
likimpänä maata,
autan hänet tunturin laelle ja esittelen.
Ja sillä hetkellä kun maa lähtee erkanemaan yötä kohden
levitän siipensä,
lennätän tuntureiden yllä,
kunnes voipuneena pyytää lopettamaan.
Oh-show-tah hoi-ne
Tunnen ymmärtäväni hyvin tämän hienon runon, se koskettaa sisintäni. Muutos!
VastaaPoistaCranelle:
VastaaPoistaSe on hyvä jos tunnet. Ajattelin että enin osa jää ulos.
Tunteen paloa ja kaihoa kaipuuta.
VastaaPoistaLopettamaan?
VastaaPoistaArleenalle:
VastaaPoistaLapin luonto luo outoa taikaa...
Nuorelle naaraalle:
No toviksi vain. Tankkauksen ajaksi. Sitten taas:
"Hei me lennetään!"
Aloitus koukutti minut heti. Hyvää työtä!
VastaaPoistaIlona Tammelle:
VastaaPoistaTäytyy sitten olla hyvä syötti.
Jännittävällä tavalla luonto on mukana tässäkin runossa. Ihailen sitä mihin en itse pysty ja joka on itselle vierasta.
VastaaPoistaMulle jää vähän hämäräksi mitä ajattella Kaamoksen muuttavan - onko mieliala kyseessä vaiko juoksuajan alku tms. En tunne näitä luontoasioita kovin hyvin.
Upeasti siellä no, ei voi sanoa että liitelee, mutta tunturien yllä kumminkin, taivas varmaan sen näköinen kuin vuonna 1958 tammikuussa kun Sodankylässä kurkin vaunujen laidan yli taivasta kohti....
VastaaPoistaIdalle:
VastaaPoista* No luonto on melkein joka runossani jotenkin.
* Miten niin et pysty? Etkö ole liikkunut luonnossa ollenkaan?
* No tässä runossa Kaamoksen aika vain oli muutaman yhteensattuman summa, kulminaatiopiste. Sanoisin.
* Kyllä Kaamos muuttaa joidenkin persoonien mielialoja. Vaihtelevasti. On siitä jotain tutkittukin.
* Kaamoksesta löytyy aika paljon netistä juuri hakusanalla: kaamos.
Mirjalle:
No vähintään sitä luokkaa mitä silloin näit. Silleen aitoa.