ELÄiNSEKSiÄ
Kansanedustajan yksioikoinen möläytys viikolla sai suvaitsevuuspuolueen korottamaan äänensä niin että presidenttiaineksen piti oikein rauhoitella vauhkoontuneimpia julkisesti, sekä antaa synninpäästö wirallisesti.
Olen huomannut suvaitsevuuden tarkoittavan ylivoimaisesti kaikkein eniten sitä, että minun pitää hyväksyä vastapuolen toimet ymmärtäen vaikken ymmärrä, suvaiten - olipa vastapuoli sitten vaikka jotain vailla tai haluten. Vaikkapa varojani. Hätätilassa vaikkapa seksiä. Ja vaikka itse en olisi kovin suuresti innostunut tai orientoitunut moiseen suvaitsemiseen - minun vain pitäisi suvaita se. Tuosta vaan.
Mutta sittenkin, suvaitsevaisuusoppien mukaan minun pitäisi kaiken edellä mainitun päälle osoittaa suvaitsevuutta, kenties ymmärrystä kun vastapuoli protestoi siitä että en suostu jostain syystä luopumaan omastani.
Se on kummallista.
Iniminen saa "muka-wiisauden" lisääntyessä kummallisia, luonnottomia kotkotuksia inhimillisyyteensä. Koko inhimillisyys muuttuu ikeeksi inimiskunnan omaan niskaan. Inhimilliset arvot kasvavat wäärään suuntaan. Kieroutuvat - olisi ennen muinoin asioista sanottu.
Yleensä ottaen kaiken maailman vastustajat, malporo-miehet ja oman tiensä kulkijat näyttävät olevan niitä suvaitsemattomia arvostelijoidensa mielestä.
Hieman samaan tapaan kuin "meidän puolueesta naapuriin siirtyvä on LOIKKARI, mutta sieltä meille tuleva sen sijaan KÄÄNNYNNÄINEN."
Omasta mielestäni kyseessä on kuitenkin vain se paljon kuulutettu tavallinen maalaisjärki, eikä mikään muu. Se järki joka sanoo että keisarilla ei ole vaatteita.
Ettei kukaan ymmärrä nyt väärin, minusta ei ole mitään syytä kieltää samaa sukupuolta olevien hellyyden osoituksia toisiltaan. Edes "virallisestikkaan" Aikuiset inimiset toimikoon vapaehtoisuuden pohjalta niin kuin parhaaksi näkevät.
Ihmettelen miten lasten muuten yltiöpäiset puolustajat ja suojelijat ovat nyt asiassa kovin hiljaa. Suvaitsemattomuuden leimaako pelkäävät?
Kun koulukiusaamista ei ole pystytty estämään vielä tähän päivään mennessä, niin mitenkä joku suvaitsevuusseura tulevaisuudessakaan siihen kykenee? Sitä paitsi heidän logiikkansa mukaan koulukiusaajiakin pitäsi suvaita.
Hyvinvointiyhteiskunta on taantumassa henkisesti yleisen hyvinvoinnin tuoman rappeutumisen seurauksena. Saammeko tulevaisuudessa kokea ryhmäavioliitot? Muutetaanko lakeja tässä asiassa luonnonlakien suuntaan? Ikään kuin asioiden tasapainottamiseksi.
Mietityttää kenellä olisi vastaan sanomista tai paheksumista naisesta joka muuttaisi yhteen neljän miehen kera ja miksi? Tai miehestä jolla olisi rehellisesti neljä-viisi naarasta saman katon ja lemmekkäiden silmien alla?
Miksi tällainen on tuomittavampaa kuin kuin kahden miehen tai naisen virallinen suhde? Luonnotonta se ei ainakaan ole.
Minusta se on luonnotonta että narttukoira inimisten kanssa asuessaan alkaa naiskentelemaan jalkaa, olkapäätä, toista narttua ja kaikkia vastaantulevia, koska iniminen on suuressa wiisaudessaan, inhimillisyydessään katsonut oikeaksi hoitaa narttukoiran seksiasiat paremmin sen puolesta kuin mitä se itse.
Voi aikoja, voi tapoja!
Muistuu mieleen tapaus kunnanläkäri Rossi ajalta joskus ennen talvisotaa:
Nimesmies ja polliisi Romppanen kiikuttivat tulipalopäällikkö U. Syseniusta kunnansairaalan vastaanotolle. Tämän tulityöhenkilön oli yllättänyt Jukaraisen renki tulipalokunnan juhlatamineisiin sonnustautuneena Jukaraisen Helmin-Aliinan Mansikki-lehmän takaa. Renki oli juossut pirttiin ja soittanut nimesmiehelle.
Nämä kiiruhtivat paikalle sivuvaunullisella remmiveto Harlikalla, mallia -36 ja nappasivat Syseniuksen ometasta, köyttivät ja sovittivat sivuvaunuun ja läksivät kiikuttamaan sitä Paiholan sairaalaan. Muuta kunnanlääkäri Rossilta piti saada sinne lähete.
Rossi joka oli nähnyt kaikenlaista elämänsä varrelta ei isommin moisesta hätkähtänyt. Kirjotteli vain lankettia tyynenä. Katsahti väliin ulos, niitulla kirmaavia hiehoja, sitten Syseniukseen joka istui köysissä ravatti kaulassa ja juhlatamineissaan herkänoloisena.
"Sanokkeepa Sysenius, kun teillä taetaa olla siihen enemmän kokemusta kuin monella muulla, jotta mitenkä sitä työ hoijatte sen elävän kanssa sen pussailupuolen? Se minuva on aina kiinnostan, silleen liäketietteellisessä mielessä. Eikö matka ou liian mittava. Sillä elikon pahkeisellahan on anhittoman pitkä selekä?"
Kuin ikään sisäisen kauneuden valo olisi Syseniuksen silmissä leimahtanut. Silmät kirkastuivat ja hän totesi hieman ujosti, vaimeasti:
"No Rossille voin kertoa. Täytyy muistaa pitää puvun rinta- tai jommassa kummassa sivutaskussa kourallista vehnänleseitä. Kun niitä ripottelee takapuolen päälle, niin sehän kääntyy niitä nuolemaan..."
Ei sille mahda jumalatkaan mitään. Me emme vaan pelaa samaa peliä.
Obladii obladaa.
Kansanedustajan yksioikoinen möläytys viikolla sai suvaitsevuuspuolueen korottamaan äänensä niin että presidenttiaineksen piti oikein rauhoitella vauhkoontuneimpia julkisesti, sekä antaa synninpäästö wirallisesti.
Olen huomannut suvaitsevuuden tarkoittavan ylivoimaisesti kaikkein eniten sitä, että minun pitää hyväksyä vastapuolen toimet ymmärtäen vaikken ymmärrä, suvaiten - olipa vastapuoli sitten vaikka jotain vailla tai haluten. Vaikkapa varojani. Hätätilassa vaikkapa seksiä. Ja vaikka itse en olisi kovin suuresti innostunut tai orientoitunut moiseen suvaitsemiseen - minun vain pitäisi suvaita se. Tuosta vaan.
Mutta sittenkin, suvaitsevaisuusoppien mukaan minun pitäisi kaiken edellä mainitun päälle osoittaa suvaitsevuutta, kenties ymmärrystä kun vastapuoli protestoi siitä että en suostu jostain syystä luopumaan omastani.
Se on kummallista.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Iniminen saa "muka-wiisauden" lisääntyessä kummallisia, luonnottomia kotkotuksia inhimillisyyteensä. Koko inhimillisyys muuttuu ikeeksi inimiskunnan omaan niskaan. Inhimilliset arvot kasvavat wäärään suuntaan. Kieroutuvat - olisi ennen muinoin asioista sanottu.
Yleensä ottaen kaiken maailman vastustajat, malporo-miehet ja oman tiensä kulkijat näyttävät olevan niitä suvaitsemattomia arvostelijoidensa mielestä.
Hieman samaan tapaan kuin "meidän puolueesta naapuriin siirtyvä on LOIKKARI, mutta sieltä meille tuleva sen sijaan KÄÄNNYNNÄINEN."
Omasta mielestäni kyseessä on kuitenkin vain se paljon kuulutettu tavallinen maalaisjärki, eikä mikään muu. Se järki joka sanoo että keisarilla ei ole vaatteita.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Ettei kukaan ymmärrä nyt väärin, minusta ei ole mitään syytä kieltää samaa sukupuolta olevien hellyyden osoituksia toisiltaan. Edes "virallisestikkaan" Aikuiset inimiset toimikoon vapaehtoisuuden pohjalta niin kuin parhaaksi näkevät.
Ihmettelen miten lasten muuten yltiöpäiset puolustajat ja suojelijat ovat nyt asiassa kovin hiljaa. Suvaitsemattomuuden leimaako pelkäävät?
Kun koulukiusaamista ei ole pystytty estämään vielä tähän päivään mennessä, niin mitenkä joku suvaitsevuusseura tulevaisuudessakaan siihen kykenee? Sitä paitsi heidän logiikkansa mukaan koulukiusaajiakin pitäsi suvaita.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Hyvinvointiyhteiskunta on taantumassa henkisesti yleisen hyvinvoinnin tuoman rappeutumisen seurauksena. Saammeko tulevaisuudessa kokea ryhmäavioliitot? Muutetaanko lakeja tässä asiassa luonnonlakien suuntaan? Ikään kuin asioiden tasapainottamiseksi.
Mietityttää kenellä olisi vastaan sanomista tai paheksumista naisesta joka muuttaisi yhteen neljän miehen kera ja miksi? Tai miehestä jolla olisi rehellisesti neljä-viisi naarasta saman katon ja lemmekkäiden silmien alla?
Miksi tällainen on tuomittavampaa kuin kuin kahden miehen tai naisen virallinen suhde? Luonnotonta se ei ainakaan ole.
Minusta se on luonnotonta että narttukoira inimisten kanssa asuessaan alkaa naiskentelemaan jalkaa, olkapäätä, toista narttua ja kaikkia vastaantulevia, koska iniminen on suuressa wiisaudessaan, inhimillisyydessään katsonut oikeaksi hoitaa narttukoiran seksiasiat paremmin sen puolesta kuin mitä se itse.
Voi aikoja, voi tapoja!
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Muistuu mieleen tapaus kunnanläkäri Rossi ajalta joskus ennen talvisotaa:
Nimesmies ja polliisi Romppanen kiikuttivat tulipalopäällikkö U. Syseniusta kunnansairaalan vastaanotolle. Tämän tulityöhenkilön oli yllättänyt Jukaraisen renki tulipalokunnan juhlatamineisiin sonnustautuneena Jukaraisen Helmin-Aliinan Mansikki-lehmän takaa. Renki oli juossut pirttiin ja soittanut nimesmiehelle.
Nämä kiiruhtivat paikalle sivuvaunullisella remmiveto Harlikalla, mallia -36 ja nappasivat Syseniuksen ometasta, köyttivät ja sovittivat sivuvaunuun ja läksivät kiikuttamaan sitä Paiholan sairaalaan. Muuta kunnanlääkäri Rossilta piti saada sinne lähete.
Rossi joka oli nähnyt kaikenlaista elämänsä varrelta ei isommin moisesta hätkähtänyt. Kirjotteli vain lankettia tyynenä. Katsahti väliin ulos, niitulla kirmaavia hiehoja, sitten Syseniukseen joka istui köysissä ravatti kaulassa ja juhlatamineissaan herkänoloisena.
"Sanokkeepa Sysenius, kun teillä taetaa olla siihen enemmän kokemusta kuin monella muulla, jotta mitenkä sitä työ hoijatte sen elävän kanssa sen pussailupuolen? Se minuva on aina kiinnostan, silleen liäketietteellisessä mielessä. Eikö matka ou liian mittava. Sillä elikon pahkeisellahan on anhittoman pitkä selekä?"
Kuin ikään sisäisen kauneuden valo olisi Syseniuksen silmissä leimahtanut. Silmät kirkastuivat ja hän totesi hieman ujosti, vaimeasti:
"No Rossille voin kertoa. Täytyy muistaa pitää puvun rinta- tai jommassa kummassa sivutaskussa kourallista vehnänleseitä. Kun niitä ripottelee takapuolen päälle, niin sehän kääntyy niitä nuolemaan..."
Ei sille mahda jumalatkaan mitään. Me emme vaan pelaa samaa peliä.
Obladii obladaa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi