Ti-TYY
No persetti vieköön;
eilennä - kun koirun kera vapaana liihotimma,
metsän reunaa vaivihkaa hipoen,
kuulin laulun - oikeastaan tyngän;
ensimmäistä kertaa tämän vuoden talvelle.
Ti-tyy se sanoi,
sai kuulostamaan sen hetkisen tolan
joltain elämää suuremmalta sietämättömältä;
niin puhtaasti se kajahti liikkumattomassa ilmassa.
Kaiku kehveli sen siltä ryösti,
hennon koivun ritvan varassa kiikkuvalta
ja tillistelevältä keltamahakkaalta.
Levitteli rietas sitä ti-tyytä,
niin että päätä joutui pitämään pöllönä
kun ääni puikkelehti milloin mistäkin mihin.
Hyvä mieli sellaisesta tulee,
odotuksen täyttymyksestä - pienestäkin -,
vaatimattomastakin;
senhän arvaa jokainen.
Se antaa uskoa - antaa voimaa siihen,
ettei kaikki ilmasto ole vielä ihan niin pilalla
kuin mistä höpötetään.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi