KÄKÄTYS

KÄKÄTYS

Puhallus on säyseää,
kohtelee asujamistoa kohteliaasti;
huomioon ottaen huonojalkaiset lakaisee kulkuväylää
kuin hyvän tahdon eleenä.

Taivaanpiiri on täynnä umpupilviä,
harmaanoloisia pulleita tyytyväisiä;
kaikki tuo edellä mainittu lumen täyttämin vatsoin.

Pyry voimistuu,
sakenee niin,
että tihentynyt wanhan surma peittää jo muotoja;
suoristaa mutkia,
siloittaa mannun ryppyjä.

Eipä mahda tunteilleen mitään,
ahavaisen nahkan keskeltä ulospistävää nokkaa
hipaisevat pakkaskiteet kutittavat mellevästi;
kiskovat kireisiin juonteisiin piiloutuneen hymyn esiin.

Laitimmainenkin kannas itsehillinnästä ratkeaa
ja käkätys - parasta A-ryhmää -,
pärähtää holtittomaan hähätykseen.

Korppi joka on uteliaana seurannut edesottamuksia,
ei kestä edes jumalan huoneen katon harjalla;
saa sätkyn itsekin ja pyrähtää ilmilentoon.

Oh-show-tah hoi-ne-ne