MUiNAiSET

MUiNAiSET

Liekehtivä verenkarvas esi-isäin maa
saa synnynnäisten herkimysten eetokset laukkoon;
sitä ei voi opetella - sitä joko on tahi ei.

Ja päin vastoin -,
sellaista edes yritettäessä joutuisi olematon
herkästi noloon asemaan;
saattaisi saattaa itsensä suruvoittoiseen tolaan,
kiikkumaan elämän mittaisen draaman kaarelle.

Sellainen on raskasta kenelle tahansa;
pitkäaikainen jatkuva suruvoitossa kahlaaminen,
ympärillä vain ymmärtämättömiä ymmärtäjiä
jotka taputtavat hartiat aroiksi
silkkaa pelkkää osanottamistaan.

Toki useimmat pitävät draamasta - toki, toki,
mutta loppujen lopuksi on aika pieni joukko se
joka siinä elää haluaa.

Istahtaminen liekehtivän taivaanpiirin tykö
tuo elämisen suuren tunteen liki muinaisiin;
hengen ento on herkässä.

Sielut värisevät yhteyden muodostumisen onnesta,
avaavat siipispankkonsa
ja hetkessä taivas täyttyy lentävistä häkeistä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne