LUiKURi

LUiKURi

Hui-hai pakkanen ohi;
juuri kun se on otettu kaikella vakavuudella,
varattu pitkän ankaran piirityksen varalta puita
ja eineitä sisätiloihin.

Kahlottu nilille,
kurotettu ululta savustettu lampaanviulu,
samaan syssyyn hyvähkö könttä suovasta
sekä sianpoikasen keitetty pöysti.

Toisella reissulla metrin pätkä jämerää,
tönkkösuolattua lohta
ynnä kappa Vuontisen kuulua reeskaa.

Vyyhdetty paksuhko manillaköysi porstuan
poronsarveen vartoomaan tarvetta,
jos Louhi äityy kiukuttelemaan koko koreuden päälle.

Siinä net nyt ovat,
pirttiin haalattuna - osa kylmäkaapissa,
osa porstuan konttorissa;
enin hujan hajan röykkiössä.

Kymmennaulainen jauhosäkki hohottaa pöydällä,
sen mielestä tuntuu olevan hyväkin vitsi,
kun pakkanen ottaa luikurit
ja kaikkoaa pois kesken talven.

Oh-show-tah hoi-ne-ne