ALAKENOT
Joskus kiehittyy kumma tunne;
aivan kuin joku tuijottaisi selkään
mielen ollessa parahultaisesti keskittyneenä
itselleen mieluisaan pähkäilyyn ympäristösyistä.
Toki mainittuja tilaisuuksia ei synny tuhkatiheään -
kuitenkin tavallista useammin
olosuhteiden ottaessa haltuun sielun
ja saaden sen haltioitumaan -,
verrattuna vaikkapa urbanistanilaiseen impotenssiin.
Kun siitä tunnekuohusta sitten havahtuu -
sallii näkimiensä raottua ammolleen -,
sekä kiertää kaulaansa eeskahtaalle,
sitä huomaakin itse joutuneensa
intensiivisen pohdinnan ja kummastelun kohteeksi.
Pari luostakkaa pysäköinyt itsensä sijoilleen,
päät alakenossa pähkäilevät kummaa otusta
joka langenneena loven tapaiseen tilaan
käyttäytyy niiden mielestä oudosti.
Vilkaisevat välillä toisiaan,
kuin uskoaan vahvistaakseen - lopulta -,
hyvähkön tovin kuluttua yhteisymmärrys syntyy,
tilanne laukeaa.
Toinen levittää sorkat ja kusee alleen.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi