ZEN JA ELEETÖN HELEYS
Kukkaiset niitut ajelehtivat,
humpaavat joutilaan kiireettöminä
autereiden uneliaassa meressä.
On niin runollista että.
Puuntavien pilvenlonkien takaa
uhmaa avaruuden upean sininen suonna.
Viime vuonna samanlaista tässä maassa heinäkuussa.
Kaikkialla hereän laheaa,
umpuilman kosketus on kuin
murrosiän pusukisällin hätäisen märkä suudelma
satunnaiseen kohtaan kasvoilla tirskunnan kera.
Keskikesän heleys eleettömäksi pysähtyneenä,
vain värien sopusointuinen kirjo koskettaa aistia,
lauhkea hiljaisuus häilyttää eetosta,
saa sielun värisemään vanamoina.
Ja se tuoksu.
Tämän tyyssijan raukeus,
tundramaiseman rajaton aukeus,
aalloitta vellova meri siloine rannan santoineen.
Mielen suloinen koti ja mantu,
hiekkaan risulla piirretty mutkikas rantu;
väkevän tunteen hersyvä purkaus Satumaasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi