POiS

POiS

Lopetin itseni sivistämisen oitis
kun äkkäsin sen turmiolliseksi sielulleni:
haihduin pois.
Kärpäsen paskaksi tunturin parmakseen.
Enkä kadu.

Riutunut sieluraasu,
juuri toipumassa sivistyksen tuomasta jälkitaudista
ja olisi pitänyt heti ottaa uusiksi
samalla mitalla samaa härkää samoista sarvista.

Ei vetele tämä peli enää,
tuumin,
hiivin häntä koivissa luikkien pois.
kokonaan pois.

Se oli otollisinta,
siinä oli sitä vastuullisuutta,
sitä josta politikkapaskat höperöittevät;
jatkuvalla syötöllä - päivästä toiseen,
aivan kuin ruohoruuna veteen paskantaisi.

Sinne jäi Sivistys - muiden riesaksi ja tuskaksi.

Kärsikööt jos eivät äkkää lähteä lätkimään.
Töllötelkööt apurahojen viinihuuruissa
tekemiä kaihojäljennöksiä luonnosta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

LÄHETÄ TÄSTÄ ystävällesi runo!