VETO
Rapsakka pakkanen napsauttelee nurkisssa,
kurkistaa olisiko sopivaa rakoa pujahtaa sisään
kummittelemaan ihmisten vedon tunteilla.
Se kun on niin herkässä;
vaikkon nutukkaat molemmissa koivissa,
villatikkuri yläkerrassa turkkiliivin alla,
alakerrassa pässinpökkimät vakuuttamassa sarkaa.
Siinä sitä,
näpikkäisessä kourassa höyryävä minttutoti,
takassa hirmuinen horna toisella kyljellä,
istutaan lammasvällyllä kiikkustoolissa
ja höpötetään lämpimikseen hölynpölyä
niin että herkimpiä hirvittää;
froua haikalee jo pölynimurin perään.
Silti tuntuu että sivuja kolottaa oitis
kun unhottuu että ollaan sisällä paratiisissa,
eikä arktisessa pakastimessa
jonain syyssateen pieksämänä linnunpölättimenä.
Tuli voittaa lopulta - kiskoo puoleensa,
salaperäinen kiehtova tuli,
mystinen liehuva liekki;
viesti äärettömän kaukaa ihmisen historian
taaimmaisilta juurilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi