LAPSELLiNEN UTELiAiSUUTENi
Lumottu tunturini.
Minun oma lumottu tunturini.
Silmää hivelevä kauneus viivyttää minua,
kuumeisesti vilahtelevat humeetissani vaihtoehdot,
puntaroinnit, syyt ja seikat - perustelut,
sille miksi en tahtoisi liikahtaa paikaltani.
Vaikka ketään ei ole näkemässä, ei kuulemassa,
Vaikka ketään - ei mailla eikä halmeilla.
Kai mielikuvitukseni tekee lopulta tepposet,
olen kuulevinani kutsun, huudon, EI - ulwahduksen.
Pudistelen päätäni, asetun ja kuuntelen uudestaan.
Lapsellinen uteliaisuuteni voittaa lopulta,
hopulla kaivan parkani povesta pitkän silmän,
vedän täyteen mittaansa
ja suuntaan sen tunturini ryntäille.
Verkkaan haravoin eeskahtaalle - ei mitään liikettä,
jatkan sinnikkäästi, lanteille, kurun suuntaan,
sitten huomaan, yksinäinen susi, jaloillaan,
kuono kohotettuna taivaanpiiriin.
Tuulee sen verran etten erota ääntä,
mutta näen kuinka sen suu on auki.
Painan putken kasaan, napitan parkani,
tukin jalat siteisiin, sauvoilla vauhtia pukkaan
ja alan laskettamaan kohti hukkaa.
Jotenkin vaistoan, että se kutsuu minua.
Ja minä menen, menen menen ja menen.
Lumottu tunturini.
Minun oma lumottu tunturini.
Silmää hivelevä kauneus viivyttää minua,
kuumeisesti vilahtelevat humeetissani vaihtoehdot,
puntaroinnit, syyt ja seikat - perustelut,
sille miksi en tahtoisi liikahtaa paikaltani.
Vaikka ketään ei ole näkemässä, ei kuulemassa,
Vaikka ketään - ei mailla eikä halmeilla.
Kai mielikuvitukseni tekee lopulta tepposet,
olen kuulevinani kutsun, huudon, EI - ulwahduksen.
Pudistelen päätäni, asetun ja kuuntelen uudestaan.
Lapsellinen uteliaisuuteni voittaa lopulta,
hopulla kaivan parkani povesta pitkän silmän,
vedän täyteen mittaansa
ja suuntaan sen tunturini ryntäille.
Verkkaan haravoin eeskahtaalle - ei mitään liikettä,
jatkan sinnikkäästi, lanteille, kurun suuntaan,
sitten huomaan, yksinäinen susi, jaloillaan,
kuono kohotettuna taivaanpiiriin.
Tuulee sen verran etten erota ääntä,
mutta näen kuinka sen suu on auki.
Painan putken kasaan, napitan parkani,
tukin jalat siteisiin, sauvoilla vauhtia pukkaan
ja alan laskettamaan kohti hukkaa.
Jotenkin vaistoan, että se kutsuu minua.
Ja minä menen, menen menen ja menen.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Näit suden?? Kade, oh, niin kade....
VastaaPoistaHevoinen
Hevoiselle:
VastaaPoistaHÖH! Siis Vihreä de Gröna???
Kateeksi käy. Tunturi silmien alla on minullakin joskus ollut. Nyt on betoniseinät ja autoparkit. Matkustan mielessäni. Kuulen lumen. Se kierii tunturilaetta, pisaroi kasvoni. Minun kasvoni. Minä joka seison avaruuden päällä ja soudan susien kanssa horisonttia kuin kotiani.
VastaaPoistaHihoille, molemmille:
VastaaPoistaKauniita sanoja asettelet, on kysyttävä:
Minkä pakon uhalla joudut betonitunturissa
asumaan?
Ulwova mieli tasta tulee.
VastaaPoistaTämä täällä ulvoo kuuta myös.
VastaaPoistaKyllähän me kaikki sinne tunturiin tultaisiin ;) mutta mikä työ meidät siellä elättää? Ja miten sinun olot siitä kurjistuisivat kun naapurloita ilmestyisi joka mäen nypylle ja kuusen katveeseen :)
Hirviä en rupiaisi pyssyllä osoittelemaan, saati pulleita siivekkäitä, ja vaikka jollain konstilla elikot saisi luonnosta pataan, niin moni muu asia tässä systeemissä maksaa, ja paljon. Ja missäs pirpanat käyvät siellä tunterinkupeesesa koulua?
Niin että tämä niin kuin selityksenä tuohon 'minkä pakon uhalla' ollaan kivisessä kaupungissa eikä siellä villien tuulten tuntureissa.
Tervetuloa tarkkailemaan elämää Tuusulan näkökulmasta (kin).
VastaaPoistaOlen kerran käynyt lapissa silloin siellä oli märkää ja kylmää ( heinäkuu). Toista kertaa
ei ole tullut :) Kuvia on kyllä ihan mukava katsella ja niitä olen nähnyt ja paljon.
Hpylle:
VastaaPoistaNo se ainakin helpottaa kun pääsee ulwaseen. Anna palaa Fränk... eeeiiku Hpy.
Kutuharjulle:
* Ja toinen jo perään, kohta saadaan lauma kasaan.
* Tunturissa elää ruualla niin kuin muuallakin.
* Täällä ei ole tonttipulaa vielä hetkeen. Joten unohda kurjistumisteoria Marx'lle.
* Täälä ei ihan kaikkea "muuta" tarvita, mitä kaapunnissa.
* Pirpanat käyvät täällä tunturinkupeesesa tunturikoulua. Tietenki!
* Se missä ollaan on valinta ja siihen ei voi kukaan puuttua.
KooTeelle:
* Itse asiassa olen siellä perällä joskus poikennut. Sirkus-asioissa. Kiitos kutsusta.
* Täällä on märkää ja kylmää siinä missä muuallakin. Sitä sanotaan tasa-arvoksi Tasa-arvo-Suomessa.
* Mukava että kuvia sentään.