VUONOLLA

VUONOLLA

Pilvet niin matalalla,
että aurinkolasien tilalle on vaihdettava uimalasit,
mutta muuten on upeaa.

Tällaista rakkautta harvoin näkee,
vaaleat, häilyväiset hunnut hinkkaavat vuoren kylkiä,
pussaavat että vesi tirskuu kanjoneista ryöppynä.

Ehtymättömät pöyheät massat ajelehtivat mereltä,
osautuvat vuonon pohjukkaa kohti,
eikä se mokoma täyty koskaan,
on se ennenkin nähty.

Minne käy pilven ilmassa tie;
no se tiedetään - tuli jo kerran mainittua,
mutta minne se loppuu,
missä on pilvien hautausmaa?
Sanoppa se, ähä-ähä!

Rannalla ihailee yksi,
huiskuttaa niille ja karjuu riemusta,
vastarannalla toinen,
huiskuttaa myös - kaivelee sitten poveaan
ja kun löytää tarvitsemansa käy värkkäämään.

Siitä kuitenkaan mitään tule:
HO-HOO! Hva er din telefonnummer?

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!