torstai 28. elokuuta 2014

HERRA CRiSTÓBAL COLÓN'N VERi


HERRA CRiSTÓBAL COLÓN'N VERi

Päähänpisto joka vaivaa usein;
aarteen etsintä Molvikasta,
rannan hulppean löytötavaratoimiston penkominen.

Onneksi Ukko Ylijumala meikäläistä luodessaan
on sekoittanut maan tomuun annoksen vetkuilua,
sekä aimo ripauksen yleistä laiskuutta.
Nimittäin takaisin paluu on sen verta työläämpää
kuin myötäleeseen meno - se panee suitset päähän.

Mutta jos ja kun;
kun kylliksi intoutuu muistelemaan edellistä reissua:
Ai-Ai!
Aloitettu paketti brasilialaisia pikkuhousunsuojia,
upea löydös - vaikka heti perään tulee miettineeksi,
että käyttääkö ne sen perän typykät edes pikkareita,
suojista nyt puhumattakaan;
net taitaa olla heikäläisen frouasväen kotkotuksia.

Entä hyväkuntoinen ruskea lehmännahkapatiini,
vain nööri puuttuu, toinen parin puolikas,
ynnä jalka - se lienee holkerin mahalaukussa.

Lisää ja lisää - pilvin pimein jokaisella katseella,
kasapäin entistä kiehtovampia
Eikä niistä aarteista loppua tule löytämällä,
siksi kai se herra Colónin veri jatkaa kiehumistaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Peikko maistoi holkeria. Se maistui ihan kalalle. Ihan hirmuisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo vain se mie killa ephäilen
      jotta kala se mahtanee olla

      Poista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi