perjantai 15. elokuuta 2014

KÄPÄLÄ JARRULTA


KÄPÄLÄ JARRULTA

Unikuvista todellisuuteen siirtyminen,
sehän saattaa - lempo soikoon,
kestää toisinaan miehen iän - ikuisuuden.

Useimmiten koko liikahdusta ei edes tapahdu,
vaan häilyväinen jää muun haihattelun jalkoihin;
sotkeentuu niine hyvineen elämän tuoksinaan,
eikä koskaan enää nosta päätään julki.
Hautautuu kertakaikkiseen julki tulematta
ja sillä siisti.

Toisinaan sitten,
toki kullakin omien jumaliensa siunatusta tahdosta,
tämä keikaus käy - HUPSiSTA VAAN,
muutamassa hetkessä,
muutamassa hassussa tunnissa;
esimerkiksi kumipyörien päällä.

Sen kun vaan löysää mäen kiirellä käpälää jarrulta
ja antaa laskettaa hilpeästi myötäleeseen,
isommin kursailematta.

Se on sitten siinä - merenpinnan tasalla - unikuva,
näkimien edessä niin ankarana realismina,
että heikompi mieli saattaa tarvita tukea;
tuohtumisen tuntee ketaroissaan.
Niin väkevä on elämys.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi